Torstai-illaksi järjestyi Annen kanssa jaettu tunti Tallinmäelle. Anne oli etukäteen uumoillut että saattaisin mennä Ässällä ja niinhän siinä sitten kävikin. Ennakkoon tiesin Ässän olevan "se pilkullinen poni Äimärautiolta" joka oli talvella muuttanut Tallinmäen maalaisympäristöön. Korkeutta Ässällä on arvioni mukaan noin 135 cm ja leveyttä suunnilleen yhtä paljon eli paksussa kunnossa oli poni.
Tunnin aiheena oli koulua höystettynä kavaletti-kontrolliharjoituksilla. Aloitettiin taivuttelemalla hevosia ympyröillä molempiin suuntiin käynnissä ja kevyessä ravissa. Ässä veti kaulaa linkkuun heti kun otin ohjat käteen. Ope antoikin jo alkuun ohjeeksi pitää käden mahdollisimman tasaisena ja välttää kaikkea ohjasta nyppimistä vaikka Ässän tapa rullata kaulaa tällaiseen houkutteleekin. Sainkin mielestäni tässä vaiheessa kädet pidettyä ihan nätisti, mutta video paljasti että kyllä sitä ohjasta ottamista ja päästämistä esiintyi kuitenkin. Ohja myös tahtoi valua jälleen liian pitkäksi mikä tietenkin hankaloitti tasaisen tuntuman säilyttämistä ja käsien kantamista. Ässää sai tässä vaiheessa vielä hieman hoputella reippaampaan liikkumiseen ja huomasin polven ja kantapään nousevan ylöspäin pohjetta käyttäessä. Ässä kyllä toimi ihan mukavasti, taipui ja vastasi pohkeeseen ja oli edestä kevyen oloinen. Ihan kivan pyöreänäkin se liikkui ainakin ympyröillä.
Käynnissä mentiin pyöreällä kaulalla. Selät taitaa olla notkolla sekä kuskilla että ponilla.
Ei ihme että olen saanut tuosta etukenosta kuulla kerran jos toisenkin. Keventäessä kenotus oikein korostuu.
Verryttelyn jälkeen jatkettiin pohkeenväistöillä uralta sisälle ja suoristuksen jälkeen takaisin uralle. Tultiin ensin pari kertaa käynnissä ja sitten harjoitusravissa. Ohjeena oli tulla loivaa väistöä ja varmistaa että etuosa johti liikettä sivulle. Ässä väisti ihan hyvin, vaikka mukana menossa olivatkin tutut väistöongelmani vinokenotuksineen ja jännittymisineen. Oikean pohkeen väistätys sujui paremmin kun taas vasemmalle tuli jälleen ihmeellisiä kiertymisiä vartaloon. Pahimmilta kenotuksilta vältyttiin koska Ässä väisti ihan nätisti eikä pahemmin juossut alta pois. Videolla näkyy että kädet olivat raviväistöissä liian levottomat, ponin pää heiluu vähän puolelta toiselle. Ässän ravi oli aikamoista tikkausta mutta kyllä siellä istui.
Vasemman pohkeen väistöä ilta-auringossa. Tämä on minulle se vaikeampi suunta.
Oikean pohkeen väistö käynnissä.
Väistötehtävää jatkettiin laukassa väistäen laukassa uralta sisään, tämän jälkeen suoristus ja raviin siirtyminen sekä väistö takaisin uralle ravissa. Ässä toimi laukassa ehkä kaikista parhaiten, pyöristyi kivasti ja väistö laukassa uralta sisään sujui näppärästi. Raviin siirtymisestä poni jäi sitten juosta kipittämään ja ensimmäisellä kierroksella karkasikin alta ennen kuin ehdin jarrutella väistöä varten. Seuraavalla yrityksellä olin paremmin hereillä ja otin kunnon pidätteitä ravissa. Nyt meni vähän vetokilpailuksi, mutta jonkinlaiseen kontrolliin ponin sai ja vähän väistön yritystäkin vaikkei poni olisi malttanutkaan. Muutamia kertoja jarruttelin laukan jälkeen pysähdykseen asti kun poni olisi vain kiirehtinyt kiitoravia pois alta. Olisi varmaan auttanut asiaa jos olisi saanut istuttua tiiviisti ja pidätettyä istunnalla, mutta eipä siellä tiki-tiki-kiitoravissa oikein istuttu. Tehtävän edetessä Ässä alkoi kuunnella ehkä hieman paremmin, mutta edelleen laukan jälkeiset raviväistöt menivät kipittämiseksi.
Hyvä hetki laukassa ympyrällä...
...mutta taas menee alaselkä notkolle.
Lopuksi otettiin mukaan vielä ne kavaletit. Tultiin laukassa kavaletti pitkällä sivulla uran sisäpuolella, kavaletin jälkeen raviin ja väistö uralle sekä seuraavalla pitkällä sivulla taas sama homma aloittaen laukassa kavaletilla. Kavaletit ylittyivät ongelmitta mutta Ässä otti sen verran kierroksia että ravin rauhoittaminen ja väistö eivät ottaneet onnistuakseen. Ope neuvoi pysäyttämään ponin yhden käden pidätteellä jos ei jarrut muuten toimineet, ja pari kertaa pysähdyttiin sitten näin ronskeilla keinoilla. Tämäkin tehtävä sujui ehkä aavistuksen paremmin loppua kohti mutta kiireiseksi jäi väistö enkä päässyt siinä kättä rentouttamaan vaan kilpavedoksi meni.
Kavalettia lähestyessä istunta näyttää poikkeuksellisesti ihan hyvältä. Poni on ihan täpinöissään.
Pohkeet lennossa.
Loppuraveihin lähdettiin kavalettitehtävän kuumentamana kiirehtien, mutta pikkuhiljaa Ässä rauhoittui ja taivutteluiden kautta sain sitä vielä hieman pyöristämään ja venyttämään kaulaa eteen ja alas. Päästiin lopettamaan ihan hyvästä hetkestä jossa poni tuntui olevan rentona avuilla.
Loppuverkassa pyöreänä. Kylläpäs taas paino tipahtaa oikealle.
Loppuun poseeraukset Annen ja Uunon kanssa.
Ässällä oli kiva mennä, vaikka kavalettien jälkeiset kontrolliharjoitukset eivät selvästikään olleet sen mielipuuhaa. Mukavan reipas tapaus ja olisipa varmaan mainio esteponikin. Mitään yleismaailmallisia uusia oivalluksia en tällä tunnilla saanut ja tiedän että istuntani oli taas aivan kamala kun siihen ei pahemmin tänään keskitytty. Heti lauantaina olisi luvassa lisää harjoituksia Ässän kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti