Oikean laukan ongelma

Arvelin (ja toivoin) saavani estetunnille Eetun ja niinhän siinä kävikin. Tunnilla oli mukavasti vain viisi ratsukkoa.

Alkuverryttelyksi ravailtiin pituushalkaisijalla puomisarjan yli, tavoitteena hevosen pitäminen mahdollisimman suorana koko puomilinjan. Huomasin kyllä kuinka puomien päällä Eetu pyrki tunkemaan oikeaa kylkeä ulos sekä takaosaa vasemmalle, joten molempien pohkeiden kanssa sai olla hereillä. Kohta puomisarjan jälkeen lisättiin laukannosto ja ylitettiin yksittäinen puomi vuorotellen oikeassa ja vasemmassa laukassa. Tässä tehtävässä Eetu tahtoi mennä jännittyneeksi ja kiireiseksi niin että ravipuomeilla vauhti kiihtyi ja laukannostoon tuli kierros kierrokselta lisää ennakointia. Heti ravipuomien jälkeen saikin ottaa kunnon pidätteen ennen nostoa, mutta laukkapuomille päästiin enimmäkseen sopivaan ponnistuspaikkaan. Kertaalleen ponkaistiin oikeassa laukassa vähän kauempaa, jolloin lipsahdettiin ristilaukkaan.

Ensimmäiset hypyt otettiin maapuomin ja ristikon suoralla linjalla jossa väli puomilta esteelle oli 17 metriä eli noin viisi askelta. Ekalla kierroksella tultiin vähän turhan pientä laukkaa, jolloin väliin mahtui peräti kuusi askelta. Ope kehotti tulemaan viidellä jotta hyppy olisi sujuvampi. Seuraavalla yrityksellä ratsastin sitten vähän lisää kierroksia laukkaan jolloin ristikolle päästiin juuri passelisti viidellä askeleella. Ekan kierroksen pikkuhypyssä oikea laukka säilyi, mutta nyt hypyn ollessa isompi Eetu vaihtoi heti vasempaan laukkaan. Niin nätisti kuin viime viikon kavalettitunnilla sainkin Eetun pidettyä oikeassa laukassa ei sama onnistunut enää tällä kertaa. Tultiin sama linja vielä kahdesti ristikon noustua 60-70 cm pystyksi, ja lähestyminen sekä hyppy olivat edelleen sujuvia mutta Eetu jatkoi takaosan heittämistä hypyssä vasemmalle ja vasempaan laukkaan vaihtamista.

Seuraavaksi tultiin vasemmassa laukassa yhden askeleen sarjaa, jossa kahden pystyn välissä oli maapuomi auttamassa askeleen venyttämistä jälkimmäiselle osalle. Ensimmäisellä kierroksella sisäänhyppy ajautui juureen, jolloin Eetu joutui välissä venyttämään enemmän ja itse lähdin liioitellusti tuuppaamaan ylävartaloa jälkimmäiseen hyppyyn. Seuraava kierros olikin sitten nappisuoritus laukan sujuessa sopivasti eteen ja ponnistuspaikan osuessa kohdilleen. Tultiin sama sarja vielä kahteen kertaan niin että jälkimmäisenä osana oli okseri, ja molemmat suoritukset olivat oikein onnistuneita ponnistuspaikkojen sopiessa ja hyppyjen ollessa sujuvia. Ope varoitti kiertämästä vartaloa hypyssä vasemmalle, ja videolta tarkasteltuna tämä vartalonkiertämistaipumus näkyykin oikein selvästi samoin kuin Eetun tapa heittää hypyssä takaosansa vasemmalle. Ollaan me kyllä aikamoinen pari näine kierouksinemme.

Lopuksi hypättiin sama sarja vielä toiseen suuntaan eli okeri-puomi-pysty, ja jatkettiin tästä jo tutuksi tulleelle puomin ja pystyn viiden askeleen linjalle. Ekalla kierroksella sarja oli noin 65 cm korkeudessa, ja suoritus oli oikein sujuva lukuunottamatta laukan itsepintaista vaihtumista oikeasta vasempaan sekä sarjalla että vielä pystyllä. Viimeiselle kierrokselle sarjaa korotettiin 75 cm:iin, ja vaikka sisäänhyppy okserille tuli ehkä aavistuksen turhan lähelle ylittyi sarja tälläkin korkeudella oikein nätisti mutta vasempaan laukkaan vaihtaen. Maapuomille ei askel sattunut kunnolla kohdilleen, mikä söi laukkaa pois siinä määrin että tultiin pystylle kuudella askeleella pohjaan ja vinoon. Saatiin sakkokierros linjalle, ja nyt ponkaistiin puomi vähän kauempaa laukka vaihtaen mutta pystylle päästiin viidellä askeleella ja hyvällä hypyllä yli.

Suurimmaksi ongelmaksi tänään koitui siis tutusti oikea laukka, jonka Eetu vaihtoi säännönmukaisesti pois. Nähtävästi ongelma korostuu esteiden noustessa niin että kavaleteilla oikean laukan säilyttäminen vielä onnistuu mutta hypyn kasvaessa Eetu ehtii hypyssä paremmin vaihtaa kinttunsa uuteen järjestykseen. Hypyissä ja lähestymisissä pitäisi päästä ratsastamaan reilusti vasemmalla pohkeella jottei takaosa vipsahtaisi vasemmalle, mutta heti kun mennään kavalettikorkeuksista ylöspäin tulee mukaan liian monta muuta huolehdittavaa asiaa. Vääriä laukkoja lukuunottamatta hyppääminen sujui tänään kuitenkin oikein kivasti. Eetu kuunteli sopivassa määrin sekä ohjaa että pohjetta niin että esteille oli helppo tulla. Laukkakin tuntui toimivalta ja pehmeästi rullaavalta eikä nelitahtiselta. Positiivista oli myös se että Eetulle ei tuottanut mitään ongelmia venyä ponilaukassaan yhden askeleen sarjalle joka oli periaatteessa myös hevoslaukkaan sopiva. Maapuomi välissä oli tässä tietysti avuksi. Aikomukseni hypätä Eetulla 70 cm luokka kevään kisoissa saikin mukavasti vahvistusta, sillä tämänkertaisen perusteella ei tuon korkeuden pitäisi olla mikään ongelma sen enempää kuin todennäköisesti radalla vastaan tulevan yhden askeleen sarjankaan.