Verryttely aloitettiin ravissa ratsastaen lävistäjillä ravipuomien yli. Pera oli alkuun vähän hidas ja kiemurteli milloin mihinkin suuntaan. Kiemurtelu väheni huomattavasti ja etuosa rauhoittui tasaiseen pyöreään muotoon heti kun sain takaosan heräteltyä liikkeelle parilla reippaammalla ravipätkällä. Verryttely jatkui maneesia ympäri laukaten ja hypäten muutamaan kertaan pienen ristikon yli oikeassa laukassa. Pera eteni laukassa kohtalaisen sujuvasti ja suuremmin laiskottelematta, mutta ope kehotti hakemaan laukan rytmiä vielä nopeammaksi eli lyhentämään ja terävöittämään askelta pitkällä laukalla hompsuttelun sijaan. Keulaa olisi pitänyt saada ylös sillä Pera lähti tapansa mukaan painumaan turhan matalaksi.
Seuraavana hypättiin ristikkoa suoralla uralla vasemmasta laukasta ja tämän perään pieni pysty lävistäjällä (esteet 1 ja 2). Ohjeena oli ekalla kierroksella keskittyä lävistäjällä ensisijaisesti suoraan tiehen ennen ja jälkeen esteen ja jättää laukanvaihtopohdinnat tuonnemmaksi. Laukkaa ei lävistäjällä saatukaan vaihtumaan, ja kuten edellisilläkin tunneilla lähestyminen lävistäjäesteelle vasemmassa laukassa tuntui jotenkin hankalalta Peran nojaillessa koko ajan oikealle lavalle. Tälle samalle lävistäjäesteelle oli läpi tunnin vaikeuksia tulla hyvään ponnistuspaikkaan, mikä varmasti johtui vinoudesta ja liirailusta estelinjalla. Ope kehotti käyttämään lävistäjän alussa kevyesti raippaa oikealle lavalle, mikä toisella hyppykierroksella ehkä hieman auttoi vähentämään oikealle liirailua. Edelleenkään ei tosin vaihto onnistunut.
Vastaavaa kahden esteen kuviota hypättiin vielä yksittäin toiseen suuntaan (esteet 3 ja 4). Tähän suuntaan oli lävistäjä helpompi ratsastaa, mutta laukanvaihto ei onnistunut vielä näinkään päin. Kyttäilin vaan liikaa ponnistuspaikkoja suunnan näyttämisen sijaan. Sinänsä esteille oli nyt mukava lähestyä kun Pera eteni ihan sujuvasti ja pohkeen edessä. Tänään ei tarvinnut puskea eteenpäin.
Kaikki neljä estettä yhdistyivät kuvioksi jossa hypättiin vuoroin suoralla ja vuoroin lävistäjällä. Mentiin tätä ensin yksi neljän esteen kierros. Pera liikkui edelleen mukavasti eteen mutta keulaa olisi pitänyt saada kohotettua. Pitkän sivun suuntaiset lähestymiset (1 ja 3) olivat helppoja vaikkakin myös näissä Pera kiemurteli niin että takaosa tuntui olevan milloin minnekin vinossa. Kakkoseste lävistäjällä oli edelleen se hankala paikka, ja tultiin ahtaasti ihan pohjaan. Laukka kuitenkin vaihtui tässä kenguruhypyssä, eli ehkä oikea lapa alkoi olla jo hieman paremmin kontrollissa. Ennen estettä olisi kuulemma pitänyt saada hevonen hieman lyhyemmäksi ja kiinni niin että ponnistuspaikan olisi saanut fiksailtua järkevämmäksi sen sijaan että vyöryttiin pitkänä esteen juureen. Toisella lävistäjällä näin paikan hyvin ja ratkaisin ratsastamalla eteen. Pera vastasi hyvin venyttäen viimeistä askelta niin että saatiin sujuva hyppy ja vaihtokin onnistui. Miinuksena vaan se että tuuppasin kuulemma eteen myös istunnalla (enkä edes huomannut!) sen sijaan että eteenratsastus olisi tapahtunut pelkällä pohkeella. Tästä tuli tietysti heti noottia sillä Pera ei välttämättä kauan hyppää jos sitä aletaan tuuppaamaan istunnalla kohti estettä. Eteenratsastus pelkällä pohkeella ja istunta hipihiljaa!
Samaa kuviota hypättiin vielä lopuksi kaksi kierrosta putkeen eli kahdeksan esteen mittaisena. Korkeudet oli 60-65 cm luokkaa. Nyt sai kääntää vähän tiukemmat tiet mutta itse en lähtenyt mitenkään kovin pienesti kurvailemaan. Tätä tehtävää oli kiva hypätä kun keskittyminen oli koko ajan seuraavalle esteelle kääntämisessä ja esteitä riitti useampia, jolloin kääntämiseen ja hyppäämiseen tuli jo tekemisen meininkiä sen sijaan että olisi ehtinyt miettiä mitään epävarmuusjuttuja. Peralla oli hyvä imu eteenpäin ja hyppääminen tuntui ihan kohtuullisen helpolta lukuunottamatta sitä pahuksen kakkosestettä. Ensin tultiin kakkosesteelle taas pohjaan kun en uskaltanut "tuupata" eteen edes pohkeella, ja laukkakin jäi tällaisessa pikkupompussa vaihtumatta. Tämän jälkeen homma lähti sujumaan. Hyvät hypyt kolmoselle ja neloselle, ja nelosella onnistunut vaihto. Heti uudestaan ykkösesteelle mihin sujuva hyppy, mutta kakkoselle tultiin lavat ties minne liiraillen ja nyt ponnistuspaikka jäi vähän kauas. Peralla oli meno päällä joten se innostui hyppäämään reilumman hypyn, jolloin itse tarrasin satulaan polvilla ja näin ollen horjahdin alastulossa eteenpäin. Nämä alastuloissa könähtelyt on tosi raivostuttavia mutta se siitä tulee kun puristaa polvella ja antaa pohkeiden lentää taakse. Laukka kuitenkin vihdoin vaihtui myös tällä esteellä, jee! Vielä hyvät hypyt lopuille esteille ja onnistunut vaihto oikeasta vasempaan laukkaan. Lukuunottamatta kakkosesteen kompurointeja suoriuduimme siis kahdeksan esteen radasta hyvin ja näin jäi tosi kiva fiilis tunnin loppuun.
Tunti oli tosi kiva ja Pera oli tänään aivan mainio. Viimeistä ratatehtävää hypätessä ehti tulla jo melkeinpä itsevarma olo, ja oli hauskaa kurvailla esteeltä toiselle kun homma tuntui olevan suunnilleen hanskassa. Vähän ehkä silti varoin Peraa siinä mielessä että useimmiten jäin mieluummin odottamaan ja annoin sen tulla pohjaan sen sijaan että olisin lähettänyt pohkeesta eteen ja isompaan hyppyyn. Monissa tapauksissa tämä taisi kuitenkin olla oikea ratkaisu. Erikoista että tällä kertaa vasemmasta oikeaan laukkaan vaihtaminen ei oikein tahtonut onnistua kun taas oikeasta vasempaan vaihtui hyvin. Viikko sitten oli nimittäin juuri päinvastainen tilanne. Joka tapauksessa sen verran paljon on tuota kiemurtelua ja liirailua ettei ihme jos ei vaihdot aina onnistu. En nyt silti liikaa sure vaihtojen suhteen kun kuitenkin se tärkein tekijä eli ratsastajan reipas ja luottavainen asenne oli tänään jo huomattavasti paremmalla tolalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti