Maanantairatsuni oli jälleen Palle. Nyt Palle olikin onneksi tasaisempi kuin viime kerralla, eikä säpsähdellyt mitään. Aika pian rentouduin itsekin, kun huomasin, että tänään hevonen keskittyy töihin eikä reagoimaan ympäristöön. Niinpä tilanne palautui takaisin tavanomaisiin ongelmiin, eli Palle ei edennyt omalla moottorilla ja minä tuskailin istunnan kanssa.
Kevyessä ravissa tavoitteena oli pitkä muoto kaulaa alas venytellen, ja niinpä sainkin ensimmäiseksi ohjeeksi antaa pidempää ohjaa. Jotta muoto olisi tasoittunut kunnolla pyöreäksi olisi vaadittu kyllä tarmokkaampaa liikettä eteenpäin. En ratsastanut Pallea tarpeeksi päättäväisesti hereille, ja varmasti istunta vain jarrutti menoa. Otimme myös muutaman kierroksen vasenta laukkaa. Ensimmäinen laukannosto onnistui taas todella takkuisasti ja vasta monen yrityksen jälkeen, mutta kun laukkaan oli päästy niin Palle kuitenkin eteni ihan asiallisesti.
Päätehtävänä tänään olivat siirtymiset ja pysähdykset. Kuviona oli suora tie kentän poikki pitkältä sivulta toiselle joka kerta suuntaa vaihtaen, ja keskelle tehtiin ensin käynnistä pysähdyksiä. Lisäksi teimme lyhyille sivuille voltit, ja pitkällä sivulla kääntymistä valmistellessa oli ohjeena ratsastaa avotaivutusta. Käynnissä Palle liikkui nätisti pyöreällä kaulalla, mutta keri itseään turhan lyhyeksi ja välillä tuntuma tuntui aika tyhjältäkin. Käyntiäkin sai siis ratsastaa reilusti eteen. Pysähdykset Palle teki kauniisti pyöreällä kaulalla, mutta sain tarkkailla, ettei liikkeelle lähtiessä huojahdettu kummallekaan sivulle vaan linja pysyi koko ajan suorana. Jatkoimme seuraavaksi harjoitusravissa, ja keskelle tehtiin edelleen pysähdykset parin käyntiaskeleen kautta. Palle jarrutti kentän poikki kääntyessä ihan omatoimisesti, eli se ennakoi siirtymistä aika voimakkaasti. Vieläkään en saanut ravia käynnistymään aivan kunnolla, niin että Palle olisi alkanut nostaa selkää ylös ja liikkua tasaisemmin tuntumaa kohti. Istuminen oli edelleen vaikeaa.
Lopuksi teimme kentän keskellä laukannostoja käynnistä. Nämä sujuivat paremmin kuin osasin odottaakaan. Palle oli nyt herännyt töihin siinä määrin, että laukka nousi yksinkertaisella avulla, ja kun hevonen oppi tehtävän juonen niin laukka nousi samassa kohdassa entistäkin helpommin. Jopa pyöreyskin säilyi nostossa, kun kaikki tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä enkä alkanut istunnalla tuupata hevosta laukkaan. Ulkopohkeen siirto taakse toimi nyt hyvin nostavana apuna. Sitten sainkin tarkkailla linjan suoruutta noston jälkeen, sillä aluksi Palle oli oikaisemassa kulmia. Tarkemmalla ratsastuksella tämäkin korjaantui, ja pääsimme suorassa seinälle asti. Laukkavolteilla tuntui siltä, että takaosakin alkoi pikkuhiljaa työskennellä energisemmin.
Lopuksi ravailimme lävistäjiä ja haimme taas pidempää ja matalampaa muotoa. Pallea piti edelleen vähän hoputella eteen, mutta liike tuntui alkutuntia paremmalta. Kun tarjosin pidempää ohjaa ja ratsastin pohkeella tuntumaa kohti tarjosi Palle ihan kivoja hetkiä rennolla kaulalla, mutta kovin tasainen se ei ollut vieläkään. Ope muistutteli istumaan pystyyn, ja Palle tosiaan toimi paremmin kun en mennyt kovin pahaan etukumaraan. Lopuksi otimme parit keskiravit uraa pitkin. Tätä varten yritin kasata Pallea uudestaan hieman ryhdikkäämmäksi ja virittää raviin pientä lisäenergiaa. Näiden eteenratsastusten jälkeen Palle alkoi kulkea aika mukavan oloisesti, ja niinpä tunti loppui juuri siihen hetkeen kun tuntui että nyt alkaa oikeasti toimia.
Olin iloinen siitä, että tunti meni rennosti ilman säpsymisiä, ja laukannostotkin onnistuivat lopulta oikein hyvin. Muuten tässä toki oltiin tuttujen ongelmien vankina, eli perunasäkki-istunta estää ratsastamasta Pallea millään lailla hyvin. Jälkeenpäin on helppo ajatella, että Palle täytyy vaan ratsastaa heti alusta asti kunnolla eteenpäin ja liikkeelle niin kaikki ratkeaa sillä. Siellä selässä hölskyessä napakka eteenratsastus ja vakaa tuntuma eivät olekaan niin helppoja asioita toteuttaa.
Kevyessä ravissa tavoitteena oli pitkä muoto kaulaa alas venytellen, ja niinpä sainkin ensimmäiseksi ohjeeksi antaa pidempää ohjaa. Jotta muoto olisi tasoittunut kunnolla pyöreäksi olisi vaadittu kyllä tarmokkaampaa liikettä eteenpäin. En ratsastanut Pallea tarpeeksi päättäväisesti hereille, ja varmasti istunta vain jarrutti menoa. Otimme myös muutaman kierroksen vasenta laukkaa. Ensimmäinen laukannosto onnistui taas todella takkuisasti ja vasta monen yrityksen jälkeen, mutta kun laukkaan oli päästy niin Palle kuitenkin eteni ihan asiallisesti.
Päätehtävänä tänään olivat siirtymiset ja pysähdykset. Kuviona oli suora tie kentän poikki pitkältä sivulta toiselle joka kerta suuntaa vaihtaen, ja keskelle tehtiin ensin käynnistä pysähdyksiä. Lisäksi teimme lyhyille sivuille voltit, ja pitkällä sivulla kääntymistä valmistellessa oli ohjeena ratsastaa avotaivutusta. Käynnissä Palle liikkui nätisti pyöreällä kaulalla, mutta keri itseään turhan lyhyeksi ja välillä tuntuma tuntui aika tyhjältäkin. Käyntiäkin sai siis ratsastaa reilusti eteen. Pysähdykset Palle teki kauniisti pyöreällä kaulalla, mutta sain tarkkailla, ettei liikkeelle lähtiessä huojahdettu kummallekaan sivulle vaan linja pysyi koko ajan suorana. Jatkoimme seuraavaksi harjoitusravissa, ja keskelle tehtiin edelleen pysähdykset parin käyntiaskeleen kautta. Palle jarrutti kentän poikki kääntyessä ihan omatoimisesti, eli se ennakoi siirtymistä aika voimakkaasti. Vieläkään en saanut ravia käynnistymään aivan kunnolla, niin että Palle olisi alkanut nostaa selkää ylös ja liikkua tasaisemmin tuntumaa kohti. Istuminen oli edelleen vaikeaa.
Lopuksi teimme kentän keskellä laukannostoja käynnistä. Nämä sujuivat paremmin kuin osasin odottaakaan. Palle oli nyt herännyt töihin siinä määrin, että laukka nousi yksinkertaisella avulla, ja kun hevonen oppi tehtävän juonen niin laukka nousi samassa kohdassa entistäkin helpommin. Jopa pyöreyskin säilyi nostossa, kun kaikki tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä enkä alkanut istunnalla tuupata hevosta laukkaan. Ulkopohkeen siirto taakse toimi nyt hyvin nostavana apuna. Sitten sainkin tarkkailla linjan suoruutta noston jälkeen, sillä aluksi Palle oli oikaisemassa kulmia. Tarkemmalla ratsastuksella tämäkin korjaantui, ja pääsimme suorassa seinälle asti. Laukkavolteilla tuntui siltä, että takaosakin alkoi pikkuhiljaa työskennellä energisemmin.
Lopuksi ravailimme lävistäjiä ja haimme taas pidempää ja matalampaa muotoa. Pallea piti edelleen vähän hoputella eteen, mutta liike tuntui alkutuntia paremmalta. Kun tarjosin pidempää ohjaa ja ratsastin pohkeella tuntumaa kohti tarjosi Palle ihan kivoja hetkiä rennolla kaulalla, mutta kovin tasainen se ei ollut vieläkään. Ope muistutteli istumaan pystyyn, ja Palle tosiaan toimi paremmin kun en mennyt kovin pahaan etukumaraan. Lopuksi otimme parit keskiravit uraa pitkin. Tätä varten yritin kasata Pallea uudestaan hieman ryhdikkäämmäksi ja virittää raviin pientä lisäenergiaa. Näiden eteenratsastusten jälkeen Palle alkoi kulkea aika mukavan oloisesti, ja niinpä tunti loppui juuri siihen hetkeen kun tuntui että nyt alkaa oikeasti toimia.
Olin iloinen siitä, että tunti meni rennosti ilman säpsymisiä, ja laukannostotkin onnistuivat lopulta oikein hyvin. Muuten tässä toki oltiin tuttujen ongelmien vankina, eli perunasäkki-istunta estää ratsastamasta Pallea millään lailla hyvin. Jälkeenpäin on helppo ajatella, että Palle täytyy vaan ratsastaa heti alusta asti kunnolla eteenpäin ja liikkeelle niin kaikki ratkeaa sillä. Siellä selässä hölskyessä napakka eteenratsastus ja vakaa tuntuma eivät olekaan niin helppoja asioita toteuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti