250. ratsastuskertani Vakella sattui sopivasti syntymäpäivääni, mutta oli muuten ihan tavallinen koulutunti. Tunnin aiheena olivat myötä- ja vasta-asetukset. Tehtävänä oli ratsastaa pitkien sivujen keskellä pätkät vasta-asetuksessa uran sisäpuolella, ja päädyissä tehtiin ympyrät, joiden avoimet sivut mentiin myöskin vasta-asetuksessa. Muuten ympyröillä pidettiin myötäasetus.
Käynnissä asetukset onnistuivat ihan letkeästi, ja Vake lähti pyöristymään helposti. En lakkaa ihmettelemästä, miten käynnistä on tullut yhtäkkiä helpoin ja toimivin askellaji, kun perinteisesti se on ollut Vaken kanssa nimenomaan vaikein askellaji. Ravi oli taas nihkeämpää pyöreyden ja ryhdin osalta, ja oikean ohjan tuntuma tuntui kovin jähmeältä olipa se sitten sisä- tai ulko-ohja. Asetus vasemmalle oikeassa kierroksessa onnistui luontevasti pehmeällä tuntumalla, ja ohjasi Vakea pyöreämmäksi, mutta asetuksen vaihtaminen oikealle oli hieman kankeaa. Asetusta vaihtaessa kävi helposti niin, että hetin vasemman ohjan liian pitkäksi, enkä siis kunnolla hyödyntänyt mahdollisuutta saada Vake jäämään asetuksen vaihdossa uudelle ulko-ohjalle. Ope kehotti pitämään vasemman ohjan kädessä ihan samalla tavalla kuin vasemmalle asettaessa, vaikka se muuttuikin ulko-ohjaksi. En siis saanut päästää kyynärpäästä kättä ojentumaan eteen, vaan käsi sai määrätä Vakelle vähän lyhyemmän ja ryhdikkäämmän raamin. Asetus vasemmassa kierroksessa oikealle eli jähmeämpään suuntaan oli tietysti erityisen tehokas työkalu. Jäi kuitenkin vielä sellainen tunne, että oikea puoli ei ollut kunnolla läpi vaan Vake hieman pureutui kuolaimeen oikealta puolelta.
Laukassa jatkoimme asetusten parissa. Toisessa päädyssä ravailtiin ympyrällä hakien muotoa eteen ja alas, ja täältä nostettiin kukin vuorollaan laukka. Pitkällä sivulla oli tarkoitus asettaa hieman ulos, ja seuraavaan päätyyn tuli laukkaympyrä ja siinä avoimella sivulla taas vasta-asetusta. Laukassa en päässyt keskittymään asetuksiin niin hyvin, vaan huomio oli enemmän laukan energiassa, reitissä ja istunnassa. Vake ei laukassa kulkenut heti pyöreänä, joten senkin puoleen oli vaikea asettaa, ja ympyrällä poni tahtoi liirata joko ulos tai sisään riippuen siitä, kummassa kädessä raippa oli. Selkeää vastustelua esiintyi ympyrältä ulos karkaamisen merkeissä, ja näissä tilanteissa jouduin kääntämään voimakkaammilla ulkoavuilla. Ulkolapaa joutui siis pakostakin suoristamaan, sillä muuten poni olisi häipynyt ympyrältä aivan kokonaan. Tämän seurauksena Vake sitten vähän pyöristyikin laukkaympyröillä, vaikka ulkoapuja joutuikin käyttämään välillä kovemmalla paineella. En voinut myöskään jäädä vetämään sisäohjalla kaulaa mutkalle, joten siinäpä ne ulko-ohjan tuki ja kaulan suoruuskin tulivat kuntoon kun ei Vake antanut minulle mahdollisuutta ratsastaa puolihuolimattomasti vaan sakotti sellaisesti heti lähtemällä omille teilleen.
Laukkatyöskentelyn jälkeen Vake venytteli ravissa mukavasti pyöreään muotoon eteen ja alas. Vieläkään se ei tuntunut olevan ihan täysin läpi oikealta ja symmetrinen, mutta tuntui meno sentään huomattavasti alkua pehmeämmältä ja notkeammalta. Kaikissa askellajeissa mentiin tänään ainakin jonkin verran pyöreänä, vaikka työn takana se olikin. Suoruutta pitää kyllä työstää vielä lisää, ja pitää ehdottomasti olla tarkempi, etten väänny itse vinoon vaan pystyisin pikemminkin auttamaan Vakea suoruuden ja symmetrisyyden löytämisessä.
Käynnissä asetukset onnistuivat ihan letkeästi, ja Vake lähti pyöristymään helposti. En lakkaa ihmettelemästä, miten käynnistä on tullut yhtäkkiä helpoin ja toimivin askellaji, kun perinteisesti se on ollut Vaken kanssa nimenomaan vaikein askellaji. Ravi oli taas nihkeämpää pyöreyden ja ryhdin osalta, ja oikean ohjan tuntuma tuntui kovin jähmeältä olipa se sitten sisä- tai ulko-ohja. Asetus vasemmalle oikeassa kierroksessa onnistui luontevasti pehmeällä tuntumalla, ja ohjasi Vakea pyöreämmäksi, mutta asetuksen vaihtaminen oikealle oli hieman kankeaa. Asetusta vaihtaessa kävi helposti niin, että hetin vasemman ohjan liian pitkäksi, enkä siis kunnolla hyödyntänyt mahdollisuutta saada Vake jäämään asetuksen vaihdossa uudelle ulko-ohjalle. Ope kehotti pitämään vasemman ohjan kädessä ihan samalla tavalla kuin vasemmalle asettaessa, vaikka se muuttuikin ulko-ohjaksi. En siis saanut päästää kyynärpäästä kättä ojentumaan eteen, vaan käsi sai määrätä Vakelle vähän lyhyemmän ja ryhdikkäämmän raamin. Asetus vasemmassa kierroksessa oikealle eli jähmeämpään suuntaan oli tietysti erityisen tehokas työkalu. Jäi kuitenkin vielä sellainen tunne, että oikea puoli ei ollut kunnolla läpi vaan Vake hieman pureutui kuolaimeen oikealta puolelta.
Laukassa jatkoimme asetusten parissa. Toisessa päädyssä ravailtiin ympyrällä hakien muotoa eteen ja alas, ja täältä nostettiin kukin vuorollaan laukka. Pitkällä sivulla oli tarkoitus asettaa hieman ulos, ja seuraavaan päätyyn tuli laukkaympyrä ja siinä avoimella sivulla taas vasta-asetusta. Laukassa en päässyt keskittymään asetuksiin niin hyvin, vaan huomio oli enemmän laukan energiassa, reitissä ja istunnassa. Vake ei laukassa kulkenut heti pyöreänä, joten senkin puoleen oli vaikea asettaa, ja ympyrällä poni tahtoi liirata joko ulos tai sisään riippuen siitä, kummassa kädessä raippa oli. Selkeää vastustelua esiintyi ympyrältä ulos karkaamisen merkeissä, ja näissä tilanteissa jouduin kääntämään voimakkaammilla ulkoavuilla. Ulkolapaa joutui siis pakostakin suoristamaan, sillä muuten poni olisi häipynyt ympyrältä aivan kokonaan. Tämän seurauksena Vake sitten vähän pyöristyikin laukkaympyröillä, vaikka ulkoapuja joutuikin käyttämään välillä kovemmalla paineella. En voinut myöskään jäädä vetämään sisäohjalla kaulaa mutkalle, joten siinäpä ne ulko-ohjan tuki ja kaulan suoruuskin tulivat kuntoon kun ei Vake antanut minulle mahdollisuutta ratsastaa puolihuolimattomasti vaan sakotti sellaisesti heti lähtemällä omille teilleen.
Laukkatyöskentelyn jälkeen Vake venytteli ravissa mukavasti pyöreään muotoon eteen ja alas. Vieläkään se ei tuntunut olevan ihan täysin läpi oikealta ja symmetrinen, mutta tuntui meno sentään huomattavasti alkua pehmeämmältä ja notkeammalta. Kaikissa askellajeissa mentiin tänään ainakin jonkin verran pyöreänä, vaikka työn takana se olikin. Suoruutta pitää kyllä työstää vielä lisää, ja pitää ehdottomasti olla tarkempi, etten väänny itse vinoon vaan pystyisin pikemminkin auttamaan Vakea suoruuden ja symmetrisyyden löytämisessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti