Pidäte-asetus-myötäys-eteen

Menin tällä kertaa Eetulla, joka olikin erityisen kiva ratsu ajatellen tunnin aihetta. Tänään nimittäin keskityttiin perusratsastukseen ja sen osalta etenkin puolipidätteisiin sekä asetuksiin. Eetun kanssa pääsee tällaisilla tunneilla mukavasti keskittymään aivan pienillä avuilla ratsastamiseen ja "hienosäätöön", ja toisaalta puolipidätteet ja asetukset ovat juuri ne asiat joita sen kanssa on tärkeä työstää.

Ratsastettiin keskiympyröitä sekä lyhyille sivuille voltteja kaikissa askellajeissa. Läpi tunnin ideana oli tehdä ulko-ohjalla sekä istunnalla pidätteitä/puolipidätteitä, ja näiden mennessä läpi pyytää asetuksella niskaa rennoksi ja pyöreäksi. Myötäyksen jälkeen seuraava palanen oli ratsastus pohkeesta eteen. Yritin pitää avut hienovaraisina ja sitä kautta Eetun rentona, mutta asetusta vasemmalle joutui kyllä välillä pyytämään vähän voimakkaamminkin. Pidäte-asetus-myötäys-eteen -idea onnistui parhaiten ravissa, kun taas käynnissä jäätiin helpommin pattitilanteeseen jossa Eetu ei oikein myödännyt ja rentoutunut. Pidätteen läpimenoa joutui välillä odottelemaan, sillä Eetu lähti helposti hieman kiirehtimään. Oma vaikeutensa oli käden säilyttäminen rentona ja pehmeänä pidätteitä tehdessä, sillä vaikka pidätteet eivät isoja olleetkaan lähti käsi helposti jännittymään ja lukkiutumaan. Asetuksen kautta Eetu kyllä hetkittäin pyöristyi ja pehmeni, mutta ei kuitenkaan jäänyt tähän tilaan yleensä kovin pitkäksi aikaa vaan kohta piti taas palata alkuun ja lähteä ulko-ohjan pidätteestä rakentamaan pakettia uudestaan. Myötäyksen hetket tunnistin aika hyvin, mutta myötäsin usein turhankin reilusti sisäohjaa pois heittäen. Ope ohjeistikin myötäämään pienemmin niin että heti myötäyksen jälkeen pääsisin nopeasti jatkamaan työstämistä.

Vasemmassa kierroksessa ongelmana oli sisäohjaan kiinni jääminen ja ulkotuen puuttuminen, sillä Eetu oli kovin vino eikä jäänyt rehellisesti vasemmalle asettuneeksi ja kahdelle ohjalle. Oikealle oli ulko-ohjan suhteen helpompaa, mutta sitten joutuikin tarkkailemaan että asetus tuli todellakin vain niskasta eikä kaula ylitaipunut ja vasen lapa pullahtanut ulos. Oli jotenkin hankalaa tehdä ohjilla kahta asiaa yhtä aikaa eli niitä puolipidätteitä ulkoa ja samalla asettaa sisäohjalla, ja vieläpä välttää vetoa taakse kummallakaan kädellä.

Tunnin aikana koettiin yksi oikeasti hyvältä tuntuva pariminuuttinen. Oikeaan kierrokseen ravatessa onnistuin sen verran suoristamaan Eetua ja saamaan sen rentoutumaan että ehkä minuutti-pari mentiin mukavan pyöreänä, ja liikkuminen oli tosiaan aika rennon ja notkean oloista. Uskoisin Eetun liikkuneen tässä kohtaa koko ylälinjaa pyöristäen, kun taas muutoin tilanne taisi usein olla se että niska hieman myötäsi mutta selkä ei sen kummemmin pyöristynyt. Istunnankin sain tässä kohtaa jotenkin luontevammin ja "tehokkaammin" mukaan.

Laukka tahtoi olla vähän nelitahtista ja huonosti pyörivää, etenkin silloin kun pyysin ulko-ohjan pidätteillä Eetua malttamaan. Ope ohjeisti ratsastamaan laukkaan ilmaa ja sujuvuutta ulkopohkeella, mutta helposti kävi niin että Eetu lähti vain kiirehtimään eteenpäin. Oikeassa laukassa tärkeää oli muistaa ulkolavan sekä kaulan suoruuden tarkkailu, ja meno parani aina kun hoksasin suoristaa etuosaa ulko-ohjalla ja -pohkeella. Vasen laukka rullasi mielestäni vähän paremmin, ja vaikka ajoittain kaaduttiinkin sisälavalle niin pikkuhiljaa suoruus parani ja Eetu alkoi jäädä rehellisemmin asettuneeksi sekä ulko-ohjan tuelle sisäkäden myödätessä. Ope kehotti käyttämään ulkopohjetta aavistuksen taaempana estämässä takaosan liirailua, ja oikeasta lonkasta olisi koko jalka pitänyt saada rennommaksi ja pidemmäksi. Loppuminuuteilla tuli jopa kehuja siitä että Eetu laukkasi melko suorana ja vatsalihaksiaan käyttäen, mutta omasta mielestäni homma jäi aika keskeneräiseksi kaikilta osin vaikka toki suoruus oli hieman parantunutkin.

Ei tullut mitään superonnistumista tänään, enkä saanut Eetua jumpattua ja notkistettua ihan niin hyvin kuin olisin toivonut. Toki mukaan mahtui monia hyviä hetkiä jolloin sain palasia loksahtamaan paikoilleen ja Eetun pyöristymään ja rentoutumaan, mutta näiden väliin tuli paljon harhailua jolloin ei homma oikein pelittänyt. Monesti tuntui onnistuminen olevan siinä ja hilkulla Eetun vastatessa puolipidätteeseen ja alkaessa hieman mutustella kuolainta, mutta en sitten kuitenkaan saanut tästä tilanteesta jatkettua kunnolliseen pyöristymiseen asti. Pienet onnistumiset ovat toki Eetun kanssa palkitsevia kun vinon ja jännittyneen ponin saa rentoutumaan ja suoristumaan, mutta ne hetket olisi saatava pidennettyä yhtäjaksoisemmaksi oikein liikkumiseksi.