Istuntakurssi jatkui Loren satulassa. Onneksi ehdin ottaa pienen
lonkkienvenytystuokion ennen tallille lähtöä, joten en ollut aivan
yhtä pahassa jumissa kuin eilen. Tänään tarkkailussa oli
erityisesti istunta käännöksissä sekä väistöissä. Juuri
näissähän minulla tuppaa olemaan runsaasti ongelmia suorana
pysymisen kanssa, joten ihanaa että kerrankin asialle omistettiin
enempi tai vähempi koko tunti.
Aloitettiin tarkkailemalla istunnan käyttöä kulmissa ja radan
poikki kääntämisissä. Ohjeena oli kääntää vartaloa
”ulkokyljen kautta” eli pitää ulkopuoli koko ajan napakkana
samalla kun ylävartalo kiertyy käännöksessä lievästi
menosuuntaan. Kylkien tulee kuitenkin koko ajan pysyä symmetrisesti
yhtä pitkinä, eli sisäkylki ei saa mennä ruttuun ja hartia pudota
toista alemmas. Oikeaan kierrokseen sain ohjeeksi avata enemmän
oikeaa lonkkaa, pudottaa oikean jalan pitkäksi alas sekä kääntää
ylävartaloa enemmän menosuuntaan.
Jatkettiin seuraavaksi väistötehtävällä ratsastaen
pohkeenväistöä pituushalkaisijalta uralle molemmista päädyistä
sekä lisäksi pitkiltä sivuilta voltteja. Käynnissä Lore väisti
oikein nätisti molempiin suuntiin, ja kun väistöavut pystyi
pitämään ihan pieninä ja rentoina niin onnistuin istumaan
väistöissä varsin hyvin suorana keskellä hevosta. Tämä onkin jo
ihan saavutus ottaen huomioon että yleensä väännän itseni
väistöissä ties millaiselle mutkalle ja vinoon. Nyt asiaa auttoi
kuuliaisesti pienillä avuilla toimiva hevonen. Pientä korjaamista
oli vielä ulkopuolen avuissa niin että muistin pitää ulkopohkeen
ja -ohjan riittävästi väistön tukena. Olennaista oli tosiaan myös
jäntevä oma ulkokylki, sillä muutoin kroppa olisi tietenkin
lähtenyt kallistumaan sisäkyljestä kasaan. Myös ravissa oikean
pohkeen väistö onnistui suorana ja rentona istuen.
Ravivolteilla väistöjen välillä löytyi oikeaan kierrokseen
mukavan rento fiilis ja tunne keskellä hevosta symmetrisesti
istumisesta. Edelleen ope muistutteli avaamaan oikeaa lonkkaa niin
etten huomaamatta puristanut sisäreidellä, ja oikean jalan
rentoutus pitkäksi johtikin Loren pehmeämpään taipumiseen
voltilla. Loren liikkuminen oli nyt mukavan rentoa, tahdikasta ja
pyöreääkin, ja tällöin oli selässä myös helppo istua rennosti
ja eleettömästi omaa suoruutta tarkkaillen. Lonkatkin olivat tänään
sen verran paremmin auki että löytyi suorastaan tunnetta hevosen
ympärillä istumisesta.
Vasemman pohkeen väistö ravissa olikin sitten kamalan hankalaa,
ja vasempaan kierrokseen koko ravityöskentely meni kovin
jännittyneeksi. Aika iso ero toiseen suuntaan verrattuna. Hevosen
vastustellessa ja jännittäessä väistön aikana pääsi istunta
leviämään, enkä saanut enää pidettyä itseäni suorassa vaan
tutut kallistelut tulivat mukaan kuvioihin. Parhaiten raviväistö
onnistui kun mentiin hyvin loivasti minimoiden niin hevosen kuin
ratsastajankin jännittyminen. Väistöjen välilläkään ei
tuntumaa saanut rennoksi ja pehmeäksi, ja niinpä voltit tähän
suuntaan tapahtuivat hirvimoodissa lapa edellä kaatuen.
Laukassa mentiin myös tänään pääty- ja keskiympyröitä
samalla kun haettiin istuntapalikoita kohdilleen. Sitä samaa
vatsalihasten käytön hakemistahan se oli kuin eilenkin. Oikeassa
laukassa keikuin taas aika paljon, ja kädet olivat jännittyneet
ihan hartioista saakka. Ehkä laukassa istuminen onnistui kuitenkin
vähän eilistä paremmin, mitä auttoi lonkkien parempi irtonaisuus.
Totesinkin että Loren keinulaukassa istumisen kannalta tärkeää on
paitsi vahvat vatsalihakset ja niiden oikea käyttö myös lonkkien
kääntäminen auki niin että pääsee istumaan hevosen ympärille
ja saa takareisistä istunnalle tukea. Vasen laukka oli toki taas
helpompaa istua, mutta en tähänkään suuntaan saanut käsiä
rennoiksi. Sisäohjassa roikuin ihan rystyset valkoisina, enkä edes
huomannut tätä ennen kuin ope sanoi. Sisäohjaa hölläämällä
Lore sitten vähän suoristui ja rentoutui.
Ope kehui tunnin lopuksi että hyvää työtä tänään istunnan
suhteen. Itsekin olin sitä mieltä että istuin tavallista paremmin
suorana kun asiaan oikein keskityin, enkä niin kovin paljon
stressannut esimerkiksi hevosen muodosta. Toki ratsastin Lorea sen
mitä pystyin pyrkien siihen ettei istunta kärsisi hevoseen
vaikuttamisesta. Loren kanssa tämä aika mukavasti onnistuukin koska
hevonen on niin herkkä ja toimii hyvin pienillä merkeillä.
Raviväistöissä tämä ei vaan toteutunut, sillä niissä hevosen
työstämistä olisi vaadittu enemmän ja sitä ei sitten istunta
kestänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti