Unohtunut ulko-ohja

Jo toistamiseen lyhyen ajan sisään sain koulutunnille Loren, ja koska viime kerralla Lore oli oikein mukava niin otin sen mielelläni uudestaan. Tunnin ohjelmaan kuului tänään väistöjä kentän keskeltä uraa kohti sekä aina uralle suoristamisen jälkeen voltti pitkän sivun loppuun. Tätä kuviota ratsastettiin käytännössä koko tunti eri askellajeissa.

Käynnissä väistöt sujuivat kohtuullisen hyvin niin että Lore ei jännittynyt liikaa. Yritin pitää avut mahdollisimman kevyinä ja pehmeinä jotta Lore pysyisi rentona. Toisaalta en ehkä aina tohtinut vaatia Lorelta tarpeeksi, ja väistöissä esiintyikin jonkin verran kylkimyyryä takaosan jäädessä jälkeen. Vasenta pohjetta väistäessä tämä oli suurempi ongelma. Ulko-ohjaa olisi ehkä tarvittu enemmän, ja oma painokin taisi taas seikkailla vinossa.

Väistöä käynnissä oikealle.

Ravi tuntui alkuun aika "kulmikkaalta" ja jäykältä. Aluksi ravia mentiin volteilla käyntiväistöjen lomassa, ja keventäessä olin taas hakoteillä istunnan ja hevoseen vaikuttamisen suhteen. Niinpä meno oli vähän onnetonta könkkäilyä. Harjoitusravissa sain Lorea paremmin taivuteltua ja suoristettua, ja nimenomaan volteilla pääsin näihin asioihin käsiksi. Suoruus olikin yksi päivän avainsanoista, sillä aina kun sain kaulan ja etuosan suoristumaan myötäsi Lore heti pyöreämmäksi. Monesti vaan olin aika pihalla siitä mikä olisi oikea korjaus suoruuden parantamiseksi, sillä kaula tuntui olevan mutkalla vähän joka suuntaan ja pää vinossa. Oltiin varmaan jo tunnin puolessa välissä kun hoksasin viimein että olin unohtanut pitää ulko-ohjan riittävällä tuntumalla volteilla asettaessa. Ope siis muistutteli pitämään kaulan suorana ulko-ohjan avulla, ja kun ulko-ohja pysyi kädessä niin heti alkoi homma toimia.

Rento hetki ravissa.

Raviväistöt olivat sitten ihan oma lukunsa. En oikein kumpaankaan suuntaan saanut tehtyä kuin korkeintaan pari askelta kerrallaan kunnollista väistöä, ja loput oli sitten kylkimyyryä takaosa jäljessä. Taas olin ehkä turhan varovainen tekemään korjauksia, sillä Lore jännittyi väistöissä heti kun yritin poikitusta parantaa ja ottaa ulkolapaa kontrolliin. En vaan saanut pidettyä apuja ja istuntaa tarpeeksi rentoina niin että Lore ei olisi väistöissä alkanut vastustella. Väistöön kyllä tultiin monesti ihan pyöreänä ja rentona, mutta edes tästä tilanteesta en osannut lähteä väistättämään niin ettei koko ratsukko olisi jännittynyt saman tien.

Raviväistöt olivat jännittyneitä.

Raviväistöstä uralle tullessa nostettiin aina laukka ja pyöräytettiin pitkän sivun loppuun tuleva voltti laukassa. Oikea laukka keinutti kovasti takaa eteen, eivätkä vatsalihakset saaneet pidettyä kroppaa tarpeeksi jäntevänä. Niinpä keikuin liikeen mukana ihan liikaa edestakaisin. Samalla kädet jäykistyivät, ja Lore vastustelikin istuntaa ja tuntumaa heittelemällä päätä laukan tahdissa. Tätä pään viskelyä esiintyi eniten volteilla kun taas suoraa uraa päästiin laukkaamaan yleensä ihan tasaisesti ja jopa pyöreänäkin. Tulkintani oli että volteilla jäin liikaa kiinni sisäohjaan ja näin häiritsemään Loren liikettä. Yritin kyllä rentouttaa käsiä ja saada niitä paremmin mukailemaan laukkaa tuntuman säilyttäen, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Videoita katsoessa tein jälkeenpäin sen huomion että kädet menivät etenkin laukassa suoriksi ja kovin alas, joten ihmekö tuo jos käsi oli tönkkö. Kyynärkulman säilyttäminen ja käsien kantaminen hieman ylempänä olisi voinut auttaa rennomman ja mukautuvamman tuntuman löytämisessä. Ope myös kehotti ratsastamaan laukkaa pyörivämmäksi eteen, ja yksi syy levottomalle etuosalle olikin ehkä liiaksi paikalleen jäävä ja huonosti pyörivä laukka.

Oikeassa laukassa ei istunta pysynyt ollenkaan kasassa, mutta olisi nuo kädet voinut silti kantaa vähän paremmin...

Laukan jälkeen Lore lähti loppuverryttelyyn kovin kiireisenä ja jännittyneenä juosten. Meni hyvä tovi ympyrällä ennen kuin meno alkoi muuttua rennommaksi. Taas unohdin aluksi ulko-ohjan, ja vasta kun ope muistutti kaulan suoristamisesta ulkoa niin aloin saada Lorea takaisin kahdelle ohjalle. Jouduin myös hakemaan tuntumaa hetken aikaa harjoitusravissa, sillä keventäessä en vaan saanut istuntaa sille mallille että olisin saanut Loren takaisin kuulolle. Siinä vaiheessa kun hevonen oli pyöreämpänä ja rauhallisempi pystyin taas keventämäänkin, ja loppujen lopuksi Lore sitten liikkuikin raviympyrällä ihan mukavan oloisesti. Varsinaiseen eteen-alas-venytykseen ei kuitenkaan päästy.

Loppuravia.

Tämäkin tunti Loren kanssa oli ihan kiva. Mukavaa kun hevonen on herkkä ja sitä pääsee ratsastamaan hyvin kevyillä avuilla, mutta istunnalta kyllä vaadittaisiin vähän enemmän jotta myös ravissa ja laukassa pääsisi apujenkäyttöä kunnolla hienosäätämään. Useina hetkinä oli homma ihan hakusessa ja hevonen juoksi hyvin etupainoisena hirvenä, mutta toisaalta tuntiin mahtui myös paljon niitä hyviä hetkiä kun suoruus ja tuntuma löytyivät ja meno tuntui oikein mukavalta. Eniten jäi harmittamaan se miten paljon laukassa esiintyi pään viskelyä, mutta positiivista olivat hyvät hetket ravissa ja käynnissä. Kyllä Lorella voisi mennä vaikka useamminkin kuin sen pari kertaa vuodessa.