Sunnuntaikävelyllä

Kisalauantain jälkeen sunnuntain estetunti jäi luonnollisestikin pois ohjelmasta, ja sen sijaan kävimme Vaken kanssa iltapäivällä tekemässä kevyen maastolenkin kolmen muun ratsukon seurassa. Lenkki oli käyntipainotteinen ihan jo olosuhteiden pakostakin, sillä maa oli jäätynyt kovaksi. Tiellä pystyimme myös ravaamaan, mutta metsäosuudella oli paikoin aika liukastakin. Maa oli saanut ohuen lumipeitteen, joka teki tunnelmasta talvisemman. Lämpötilan ollessa nollan tuntumassa matkan aikana piti kuitenkin ottaa pari pysähdystä tierojen irrottamiseksi. Menimme siis tutun talvireitin, jolla näin rauhallista vauhtia edeten vierähti tunti. Vake meni oikein nätisti ja oli huomattavasti rennompi kuin "villimaastossa" kaksi viikkoa sitten. Juuri kotipihaan palatessamme se tosin huolestui kovasti tuijottelemaan kauempana kulkevaa koiranulkoiluttajaa, mutta muutoin maasto meni tosi leppoisasti ja olin itsekin rennolla mielellä liikkeellä. Niinpä maastoköpöttely toimi uskoakseni meille molemmille hyvänä palautteluna kisapäivän jälkeen.