perjantai 27. toukokuuta 2016

Siirtymisten taika

Artsin valmennuksessa ratsunani oli taas Aasia. Vaikka edellisestä ratsastuskerrasta Aasialla oli jo kaksi viikkoa, oli minulla kuitenkin edellisen valmennuksen ansiosta jo alussa selkeämpi idea siitä, miten tätä ponia kannattaisi lähteä ratsastamaan. Takajalkojen herättely töihin olisi se ensimmäinen tehtävä, ja tässä tukena tulisi tietenkin olla tasainen tuntuma sekä ennen kaikkea napakka istunta.

Aluksi ravissa takajalat eivät olleet vielä kunnolla mukana, joten muoto ja tuntumakaan eivät kunnolla tasoittuneet. Täytyi siis alkaa ratsastaa pohkeella, eikä unohtua puuhailemaan pelkillä ohjilla. Laukkaamisesta oli jälleen suuresti apua. Teimme laukannostoja ja lyhyitä laukkapätkiä noin puolikkaan pääty-ympyrän kerrallaan. Erityisesti nämä tiheät siirtymiset auttoivat takaosan käynnistelyssä. Muutaman topakan laukannoston jälkeen Aasia jo liikkuikin ravissa aika kivasti pyöreänä ja tuntumalle tasoittuen.

Päätehtävä tänään oli näennäisen simppeli, mutta kylläpä siinä riitti silti tekemistä. Pitkältä sivulta kaarrettiin ensin puolivoltti vasemmalle, suoristettiin pituushalkaisijalle ja siirryttiin käyntiin. Asetus vaihdettiin oikealle, siirryttiin raviin ja kaarrettiin puolivoltti uralle oikealle. Uraa mentiin pätkä eteenpäin ja sitten palattiin vastaavanlaisella S-kiemuralla siirtymisineen takaisinpäin. Tässä tehtävässä Aasia herpaantui vähän kiireiseksi, eikä pyöreys aina oikein säilynyt. Ohjeena oli käydä käynnissä ihan nopeasti ja palata heti raviin, eli ei palvellut tarkoitusta jäädä junnaamaan käyntiä ja tavoittelemaan siinä myötäystä niskasta. Sain myös ohjeeksi ratsastaa näitä lyhyitä siirtymisiä ravista käyntiin omatoimisesti vuoroa odotellessa. Toisessa päädyssä isolla ympyrällä sainkin Aasian kulkemaan siirtymisten kautta ihan nätisti, mutta pienemmille puolivolteille kaartaessa en saanut sitä taipumaan pehmeästi vaan aina lähdettiin kaatumaan sisälle ja kiirehtimään. Yritin istua satulassa ja nojata taakse parhaani mukaan, mutta tahdin kiihtyessä kipitykseksi se kävi aina niin kovin hankalaksi.

Ratsastimme samaa kuviota vielä siten, että pituushalkaisijalle suoristamisen jälkeen nousi uuden suunnan laukka, laukassa jatkettiin puolivoltti uralle ja sieltä takaisin pituushalkaisijalle. Raviin siirryttiin taas pituushalkaisijalle suoristaessa. Laukkaaminen tietysti lisäsi kiireisyyttä, ja oikean laukan nostot menivätkin aluksi pipariksi, kun Aasia lähti vain juoksemaan laukkaa nostamatta. Ensin piti saada kunnolla pidäte läpi ja ravia hidastettua selkeästi ennen kuin laukkaan oli mahdollista päästä. Laukan nostaminen suoralla uralla olikin selvästi haastavampaa kuin kaarevalla uralla. Raviin siirtyminen puolestaan tapahtui aina enemmän tai vähemmän pudottaen, eli en päässyt tarpeeksi lyhentämään ja kasaamaan laukkaa. Suunnan vaihtuessa nostot alkoivat kuitenkin onnistua paremmin. Vasemman laukan nostoihin Aasia ei kiirehtinyt niin paljon, tai ehkä olin vaan oppinut viimein valmistelemaan noston riittävän huolella. Nyt tuli oikein napakoita, täsmällisiä nostoja. Muilta osin kuvio ei vielä ollut aivan hanskassa, mutta mukava parannus jo sekin, että laukka nousi suoralla näin hyvin ja mihinkään suuntaan kaatumatta.

Loppuraveissa Aasia rentoutui taas kauniiseen muotoon ja liikkui aktiivisesti mutta kiirehtimättä. Olin ihan hyvillä mielin, sillä tähän tuntiin sisältyi monia hyviä pätkiä ja keskimäärin meni kyllä paremmin kuin edellisellä kerralla. Aina tulee sitä kiirehtimistä ja kipitystä, jolloin hukkaan yhteyden poniin kokonaan, mutta niiden vastapainoksi Aasia kulkee välillä myös todella mukavasti. Mielestäni myös istuin nyt ainakin vähän jämäkämmin, vaikka tietysti aina välillä muistutettiin nojaamaan vielä enemmän taaksepäin. Työkalut Aasian ratsastamiseen ovat nyt aika hyvin selvillä, vaikka toteutus ei aina ihan onnistukaan. Siirtymiset ainakin ovat selkeästi se juttu, jolla tämän ponin saa toimimaan takaosasta ja sen myötä kunnolla tuntumalle. Niitä muistetaan sitten tehdä ahkerasti jatkossakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti