Perjantaina ei tällä kertaa ollut Artsin valmennusta, vaan sen sijaan ohjelmassa oli kevyempää humputtelua Vakella. Kävimme ensin maastossa leppoisalla pikkulenkillä Kotakankaan reitillä ja tämän jälkeen menimme vielä hetkeksi työskentelemään kentälle. Seurana olivat Anne ja Pave.
Maastolenkki sujui ihan rauhallisissa merkeissä. Metsän puolella oli mukavaa käppäillä alkukesän iltapäivästä nauttien. Tiellä vähän ravailtiinkin, joten kentälle mennessä oli jo mukavat alkuverryttelyt tehtynä. Kentän pohja oli edelleen kostean puoleinen, joten aivan ihanteellinen se ei kaikin paikoin ollut vaikka kaikissa askellajeissa pystyikin ratsastamaan. Pohjan kunto myös vähän rajoitti ratsastettavia kuvioita, joten loppujen lopuksi tuli ratsastettua lähinnä pääty-ympyrää ja uraa pitkin.
Tavoitteenani oli saada Vake työskentelemään pyöreänä oikeinpäin. Olisin halunnut työstää laukkaa ja löytää siihen saman hyvän tuntuman ja ryhdin kuin edellisellä kerralla valmennuksessa. Luovuin kuitenkin pidemmistä laukkapätkistä pohjan tuntuessa vähän hankalalta, ja keskityin ravin ratsastamiseen. Ravissa oltiinkin enemmän mukavuusalueella, ja varsin pian löytyi hyvä tuntuma. Meno sujuvoitui vielä siinä vaiheessa kun olin ottanut pari pätkää laukkaa alle. Vake pyöristyi varsin kivasti, eikä tuntunut kovin raskaalta etuosasta. Kuolaimen pureskelua tosin esiintyi vähän liiankin kanssa, mutta eipähän ainakaan jurnuttanut kuolaimessa kiinni. Ehdin jopa vähän miettiä istuntaakin, eli hain vielä yläkroppaa taaksepäin ja kyynärpäihin parempaa kulmaa. Sain ihan mukavan tunteen ponin ympärillä istumisesta ja hetkellisesti jopa istunnalla raviin vaikuttamisesta. Vakekin liikkui ihan letkeästi ja omaehtoisesti eteenpäin. Oikea kierros oli helpompi ratsastaa, ja asetus ja taivutus oikealle tulivat aika luontevasti. Nyt en edes alkanut liioitella sisäohjassa roikkumista, vaan tuntuma oli aika hyvin kahdella ohjalla. Vasemmassa kierroksessa taipuminen pääsi menemään välillä liian linkkuun, jolloin tietysti liikekin tukkeutui ulkolavan lähtiessä omille teilleen.
Vake tuntui tänään yllättävänkin hyvältä ottaen huomioon, että kouluvalmennuksissa ei olla muutamaan viikkoon käyty. Ravissa se toimii oikein mukavasti, eikä välttämättä vaadi kovin pitkää lämmittelyäkään ennen kuin jo liikkuu kivasti kuolaimella. Laukassa on vielä paljon enemmän haasteita, mutta sen kunnollinen työstäminen jäi nyt toiseen kertaan. Tällainen kevyehkö liikutus rentoine maastokävelyineen ja pyöreänä ravaamisineen oli Vakelle varmasti hyväksi. Minusta puolestaan oli mukavaa viettää kiireettömästi aikaa ponin kanssa ja todeta yhteistyön olevan kohtuullisen hyvällä mallilla.
Maastolenkki sujui ihan rauhallisissa merkeissä. Metsän puolella oli mukavaa käppäillä alkukesän iltapäivästä nauttien. Tiellä vähän ravailtiinkin, joten kentälle mennessä oli jo mukavat alkuverryttelyt tehtynä. Kentän pohja oli edelleen kostean puoleinen, joten aivan ihanteellinen se ei kaikin paikoin ollut vaikka kaikissa askellajeissa pystyikin ratsastamaan. Pohjan kunto myös vähän rajoitti ratsastettavia kuvioita, joten loppujen lopuksi tuli ratsastettua lähinnä pääty-ympyrää ja uraa pitkin.
Tavoitteenani oli saada Vake työskentelemään pyöreänä oikeinpäin. Olisin halunnut työstää laukkaa ja löytää siihen saman hyvän tuntuman ja ryhdin kuin edellisellä kerralla valmennuksessa. Luovuin kuitenkin pidemmistä laukkapätkistä pohjan tuntuessa vähän hankalalta, ja keskityin ravin ratsastamiseen. Ravissa oltiinkin enemmän mukavuusalueella, ja varsin pian löytyi hyvä tuntuma. Meno sujuvoitui vielä siinä vaiheessa kun olin ottanut pari pätkää laukkaa alle. Vake pyöristyi varsin kivasti, eikä tuntunut kovin raskaalta etuosasta. Kuolaimen pureskelua tosin esiintyi vähän liiankin kanssa, mutta eipähän ainakaan jurnuttanut kuolaimessa kiinni. Ehdin jopa vähän miettiä istuntaakin, eli hain vielä yläkroppaa taaksepäin ja kyynärpäihin parempaa kulmaa. Sain ihan mukavan tunteen ponin ympärillä istumisesta ja hetkellisesti jopa istunnalla raviin vaikuttamisesta. Vakekin liikkui ihan letkeästi ja omaehtoisesti eteenpäin. Oikea kierros oli helpompi ratsastaa, ja asetus ja taivutus oikealle tulivat aika luontevasti. Nyt en edes alkanut liioitella sisäohjassa roikkumista, vaan tuntuma oli aika hyvin kahdella ohjalla. Vasemmassa kierroksessa taipuminen pääsi menemään välillä liian linkkuun, jolloin tietysti liikekin tukkeutui ulkolavan lähtiessä omille teilleen.
Vake tuntui tänään yllättävänkin hyvältä ottaen huomioon, että kouluvalmennuksissa ei olla muutamaan viikkoon käyty. Ravissa se toimii oikein mukavasti, eikä välttämättä vaadi kovin pitkää lämmittelyäkään ennen kuin jo liikkuu kivasti kuolaimella. Laukassa on vielä paljon enemmän haasteita, mutta sen kunnollinen työstäminen jäi nyt toiseen kertaan. Tällainen kevyehkö liikutus rentoine maastokävelyineen ja pyöreänä ravaamisineen oli Vakelle varmasti hyväksi. Minusta puolestaan oli mukavaa viettää kiireettömästi aikaa ponin kanssa ja todeta yhteistyön olevan kohtuullisen hyvällä mallilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti