Hevostenjaossa sattui kohdalleni pitkästä aikaa Potter. Potterilla on periaatteessa ihan mukava mennä koulutunnilla, mutta sen todella hankalat ja pomppuisat askeleet asettavat kyllä erityishaasteita etenkin kaltaiselleni ratsastajalle jolla ei istunta muutoinkaan ole lähellekään kunnossa. Tiedossa oli siis heiluntaa ja hytkyntää jos mahdollista tavallistakin enemmän.
Tunti aloitettiin tällä kertaa käynti- ja laukkatyöskentelyllä. Päädyissä laukattiin ympyröillä ja pitkillä sivuilla työstettiin käyntiä. Aloitettiin oikeassa kierroksessa, joka osoittautui ainakin istunnan puolesta jostain syystä hankalammaksi. Oikeassa laukassa koko istuntapaketti levisi ihan täysin niin että yläkroppa heilui laukan mukana edestakaisin ja siinä samalla ei käsiäkään saanut pidettyä hiljaa. Taas olisi pitänyt tehdä jotain niillä paljonpuhutuilla vatsalihaksilla jotta liikkeeseen myötääminen olisi tapahtunut lantiossa ja ylävartalon olisi saanut rauhoitettua. Lonkatkin tuntui jopa kiristyneen entisestään niin että kroppa meni pakostakin etukenoon ja jalat nousivat ylös. Varsinkin sisäkäsi teki tahatonta liikettä laukan ja sen mukana keinuvan istunnan tahdissa, mistä syystä Potter tuppasi yliasettumaan oikealle sekä hidastelemaan. Ope ohjeisti myötäämään kädellä laukan mukana eteen kohti hevosen suuta, mutta en onnistunut löytämään keinoa toteuttaa tämä niin että tuntuma olisi säilynyt. Sekä hevosessa että omassa kropassa tuntui olevan aivan liikaa liikkuvia osia.
Vasemmassa kierroksessa laukka toimi paremmin, ja sain hetkittäin hieman ideaa siitä kuinka saada istuntaa rauhoitettua ja jämäköitettyä holtittoman hytkymisen sijaan. Kädetkin pysyivät vasemmassa laukassa paljon rauhallisempina ja tuntuma luontevampana. Tähän kierrokseen kuitenkin ongelmaksi koitui Potterin taipumus liirailla oikeaa pohjetta vasten niin että ympyrät meinasivat venyä pois uriltaan. Itse puolestani kiersin kroppaa liikaa vasemmalle, niin että lopputuloksena molemmat osapuolet pullauttivat oikean kylkensä ulos. Ratkaisu ulos ympyrältä tunkemiseen olikin oman kropan suoristaminen ja oikean kyljen napakoittaminen yhdessä tomerien ulkoapujen kanssa.
Tunnin loppupuoli ratsastettiin lävistäjiä sekä päätyihin ympyröitä harjoitusravissa. Lävistäjien keskellä tehtiin siirtymiset käyntiin muutamien askeleiden ajaksi. Harjoitusravissa istunta pysyi yllätyksekseni kasassa paremmin kuin laukassa, vaikka toki ylävartalo ja pohje edelleen heiluivatkin. Potterin liikkuminen olisi saanut olla tarmokkaampaa, mutta nyt päähuomio meni kyllä istuntajuttuihin. Hölköteltiin pyöreähkössä mutta hyvin pitkässä muodossa. Siirtyminen käynnistä raviin tuppasi olemaan hidasta, ja näissä sorruin aluksi tuuppimaan istunnalla eteenpäin. Open huomautuksesta keskityin istumaan siirtymisissä ja käynnissä ylipäänsä ihan hiljaa, ja näin siirtymisistä tuli eleettömämpiä.
Lopuksi otettiin lävistäjillä vielä muutama keskiravipätkä, jotka tosin meidän osaltamme jäivät aika laimeiksi. Tämä meidän "keskiravitempo" olisi varmaan todellisuudessa ollut se sopiva harjoitusravitempo. Pieni eteenratsastus teki kuitenkin hyvää, ja kun siirryttiin loppukeventelyihin lähti Potter aika mukavasti venyttämään pyöreäksi eteen-alas. Tunnin viimeisistä minuuteista jäi loppujen lopuksi ihan hyvä fiilis kun hevonen liikkui rentona ja pyöreänä, ja onnistuinpa sitä omaa kevennystäkin hieman skarppaamaan niin etten vain lösöttänyt etukumarassa vaan sain hieman aktvoitua vatsalihaksia käyttöön ja lantiota paremmin vartalon alle.
Eipä tullut yllätyksenä että Potterin kanssa oli istunnan saralla kovasti vaikeuksia. Kun nyt ensin saisi ne istuntapalikat kohdilleen edes tasaisilla askelilla varustettujen ponien kyydissä, mikä ei tunnu olevan helppoa sekään. Ei se silti varmaan pahaa tee käydä toisinaan myös Potterin satulassa antamassa kropalle oikein extrahaastetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti