Harjoittelu Jussin kanssa jatkui keskiviikkoiltana. Open kysellessä tunnin alussa toiveita tehtävistä oli omana toiveenani (jälleen kerran) laukannostot. Nostojen hiomiseen tuntuu olevan tarvetta aina, ja varsinkin silloin kun on kisat parin viikon päästä.
Mentiin tänäänkin käyntiväistöjä, tällä kertaa ympyröillä väistättäen takaosaa vuoroin sisään ja ulos tavoitteena pyöreämpänä liikkuva hevonen. Takaosan väistätys sisäänpäin oli helpompaa, sillä Jussin etuosa ei ollut vielä oikein hallinnassa ja näin ollen etujalat oli helpompi jarrutella pysymään takajalkoja suuremmalla ympyrällä. Väistö ympyrältä ulospäin sen sijaan takkuili johtuen karkuun vyöryvästä etuosasta samalla kun askellus oli kovin hidasta ja sitkasta, ja ympyrä tahtoi väkisinkin lähteä pienentymään. Lopulta sain open tehotarkkailussa väistön kuntoon vasemmassa eli hankalammassa kierroksessa. Ei siihen sen kummempaa niksiä tarvittu kuin huolellinen ja päättäväinen pidätteen ja pohkeen läpiratsastaminen. Sisäohjasta sai itse asiassa jopa hellittää kun taas ulko-ohjalla piti tehdä napakammat pidätteet. Etuosan hallintaan saamisessa auttoi myös pystymmässä istuminen ja vatsalihasten pitäminen napakkana niin ettei Jussi saanut kiskottua kuskia irti satulasta ja tätä myötä lähtenyt vyörymään omille teilleen. Kun väistö alkoi sujua rehellisesti pohkeeseen ja pidätteeseen vastaten löytyi Jussille myös hyvä pyöreä muoto ja etuosaan keveyttä.
Myös ravissa työskenneltiin ympyröillä, ja ajatuksena oli ratsastaa hevonen suoremmaksi hienovaraisten vasta-asetusten kautta. Alkuun ravityöskentely oli jotenkin hankalaa, sillä tänään Jussi ei hämmästyksekseni lähtenytkään ravissa pyöristymään eteen ja alaspäin vaan oli sen sijaan taipuvainen liikkumaan pää ylhäällä ja selkä alhaalla. Ope muistutteli jälleen varomaan sisäkädellä ottamista ja päästämistä kevennyksen mukana sekä tarjoamaan sisäohjaa hieman enemmän eteenpäin. Sisäkäden rentouttaminen osoittautuikin toimivaksi korjaukseksi silloin kun tämän onnistuin tuntuman sisällä toteuttamaan. Vasta-asetuksesta puolestaan oli apua ulko-ohjan "löytämisessä". Pikkuhiljaa Jussi alkoi vetristyä sekä suoristua, ja siinä vaiheessa kun käyntiväistössä olivat palaset loksahtaneet kohdilleen olikin hevonen yhtäkkiä paljon paremmin avuilla. Tätä kautta löytyi pyöreyttä ja ravityöskentelyn päätteeksi meno näytti kuulemma jo varsin hyvältä. Kysyttäessä totesin ravin tuntuvan vielä vähän pompottavalta vaikka kuulemma Jussi liikkuikin nyt ihan oikein päin. Taisinpa hieman hämääntyä siitä että Jussi liikkui edestä ryhdikkäämmässä ja korrektimmassa muodossa sekä selkä ylhäällä sen sijaan että olisi leijaillut kuolaimen takana muka "ihanan kevyenä".
Lopputunti oli omistettu laukannostoille käynnistä ja ravista pitkillä sivuilla sekä laukan työstämiselle ympyröillä. Laukat nousivat kohtalaisen helposti, mutta heitin tuntumaa pois niin että nostoissa pyöreys katosi. Ope varoitteli myös kääntämästä nostossa lantiota taaksepäin ja selkää notkolle jolloin vaikutus on hevosta hidastava. Laukka ei aluksi oikein tahtonut rullata vaan oli epämääräistä töpötystä. Ympyröillä työskentely oli kuitenkin sikäli tuloksekasta että pikkuhiljaa laukka muuttui sujuvamman oloiseksi. Tähän vaaditiin istunnan korjaamista niin että ylävartalo pysyi hiljaa ja pystyssä vatsalihasten työskennellessä ja lantion kääntyessä vartalon alle, mitä kautta istunnalla sai laukkaan ikään kuin parempaa otetta. Ohjalla puolestaan piti kontrolloida raamia edestä tarpeeksi lyhyeksi ja ryhdikkääksi. Ulko-ohjan tuli olla hyvällä tuntumalla jottei liirailtu ympyrältä ulos, ja pohkeella ja raipalla sai samalla aktivoida askelta energisemmäksi. Yritysten ja erehdysten kautta laukkaankin löytyi lopulta pyöreitä ja edestä kevyempiä hetkiä. Tunnin päätteeksi onnistuin tekemään harjoitusravista vielä nappiin onnistuneen noston, jossa vihdoin maltoin säilyttää tuntuman sekä lantion taaksetaittamisen sijaan kääntää lantiota pikemminkin eteenpäin ja vartalon alle. Jussi oli tässä vaiheessa hyvin kuulolla ja reagoi nostoapuihin välittömästi sekä pyöreyden säilyttäen.
Laukkatyöskentely oli tehnyt siinä määrin hyvää että loppuraveissa Jussi liikkui mukavan ryhdikkäässä muodossa. Ravissa oli nyt sellaista letkeyden tuntua mitä olin alkutunnista hieman jäänyt kaipaamaan. Yllättäen muodon pidentäminen tuotti nyt ongelmia niin ettei eteen-alas venytys tullutkaan ihan itsestään kun sitä lähdettiin lopuksi hakemaan. Tarvittiin vielä parempaa ravin aktivointia sekä enemmän tilaa ja rauhaa varsinkin sisäohjasta jotta Jussi lähti venyttämään pidempään ja matalampaan muotoon sekä samalla askelta edes hieman pidemmäksi. Itse tietysti tässä vaiheessa kellahdin mahdottomaan etukumaraan.
Alkutunnin sekä laukkatyöskentelyn vaikeuksista huolimatta sai lopputulokseen olla ihan tyytyväinen, sillä mielestäni Jussi liikkui lopulta verrattain hyvässä raamissa eikä vain röhnöttänyt etupainoisena kaula kaarella. Sen verran paljon vei hevoseen vaikuttaminen tänään huomiota että valitettavasti istunta-asiat
jäivät taka-alalle, ja taisinpa taas sunnuntaisen
tsemppauksen jälkeen palata enempi lösöttämään kasassa ja etukumarassa. Laukannostojen suhteen jäi nyt toivottavasti selkäytimeen oivallus siitä miten nosto suoritetaan onnistuneesti, ja toivoakseni osaan ottaa opikseni myös käyntiväistössä tekemistäni havainnoista. Mukavaa että tunnilla oli vain viisi ratsukkoa niin että opelta sai tehtävissä kunnolla huomiota, sillä selvästi kaipasin sekä laukassa että väistöissä opea kertomaan jatkuvalla syötöllä mitä tehdä. Ohjeita noudattaen alkoi sitten tulostakin tulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti