Koulukisoihin valmistautuminen Jussin kanssa jatkui keskiviikon tunnilla. Sain Jussin suoraan edeltävältä tunnilta ja huomattavasti itseäni taitavammalta ratsastajalta, jonka jäljiltä Jussi olikin aivan poikkeuksellisen hyvä ratsastaa. Eron huomasin heti käynnissä ohjat käteen kerättyäni kun Jussi hakeutuikin helposti pyöreään ja ryhdikkääseen muotoon normaalin hirvikävelyn sijaan. Myös pohkeeseen reagointi oli tavallista parempaa.
Aloitettiin työskentely käyntiväistöillä keskihalkaisijalta uraa kohti. Väistöissä meno tahtoi olla liiankin kiireistä. Jussi kyllä lähti sivulle jopa apuja ennakoiden, mutta samalla kiirehti eteen ja sivulle malttamatta astua rauhassa ristiin ja vastata pidätteisiin. Pidätteet etenkin vasemmalla ohjalla saivat Jussin jännittymään ja vastustelemaan, jolloin koko väistöt menivät aluksi ihan männikköön. Hieman epätavallista Jussilta että pidätettä näin vastustelee viskomalla päätä ylös, mutta samaa muistan tapahtuneen vasemman ohjan kanssa viime talvena. Toki oma käsi meni väistöissä aivan liian jännittyneeksi ja pidäte kovaksi, normaalisti vaan Jussi ei siihen näin reagoi vaikka se ehkä aiheellista olisikin. Lopulta saatiin oikeaan kierrokseen vasenta pohjetta väistäen pari onnistunutta suoritusta, joissa Jussi rauhoittui väistössä kuuntelemaan istunnalla sekä oikealla ulko-ohjalla tekemiäni pidätteitä ilman jännittymistä.
Väistöjen väleissä sekä jälkeen työskenneltiin ravissa ympyröillä ja volteilla. Jussin muoto oli mukavan ryhdikäs ja pyöreä, vaikka aluksi hieman tuntuikin että selkä oli etenkin raviinsiirtymisissä alhaalla. Vasemmassa kierroksessa esiintyi ajoittaista pään viskontaa jos unohduin roikkumaan sisäohjassa, joten sisäohjaan ei nyt vaan passannut tarrautua ja ehkä hyväkin niin. Kevyellä ja pehmeällä sisäkädellä Jussi liikkui oikein kauniisti. Väistötehtävän jälkeen ratsastettiin pitkillä sivuilla keskiravipätkiä, joissa Jussi lähti mukavasti eteen askelta venyttäen. Selkä pysyi pyöreänä jolloin keskiraveissa saattoi jopa istua satulassa ilman suurempia ongelmia. Paluu harjoitusraviin oli itse asiassa eteen lähtemistä hankalampaa, mutta kun vaan sain istunnalla ja ohjalla ravin taas kasaan hyvän energian samalla säilyttäen tuli harjoitusravista lisäysten ansiosta todella hyvää. Raami pysyi sopivasti lyhyenä ja ryhdikkäänä, ja kaikin puolin meno oli juuri sellaista kuin pitääkin. Pientä vinoutta oli toki havaittavissa, ja volteilla yritin tätä hienovaraisesti korjailla etuosaa vasemmalle ja takaosaa oikealle siirtäen. Ope muistutteli pitämään oikean kyynärpään napakasti kyljen vieressä ja oikean hartian takana jotta ulkokyljelle tuli paremmin tukea.
Päivän laukkakuvio sisälsi noston käynnistä lyhyellä sivulla, laukan työstämistä voltilla päädyssä ja/tai pitkän sivun alussa ja pitkällä sivulla keskilaukkaa. Erityistä huomiota kiinnitettiin keskilaukasta takaisin harjoituslaukkaan siirtymiseen ja tästä edelleen raviin siirtymiseen. Myös laukassa Jussi toimi tavallista paremmin ja liikkui pyöreänä kohtalaisen hyvässä raamissa. Nostot tapahtuivat napakasti pohkeen merkistä, jolloin oli helppo malttaa istua hiljaa. Oikeassa laukassa ei liikkeeseen myötääminen kädellä ollut ihan kunnossa mikä aiheutti pientä pään huojuntaa puolelta toiselle. Joka tapauksessa laukka rullasi mukavasti ja jopa notkean oloisesti. Keskilaukkaan Jussi lähti oikein hyvin venyttämään askelta pysyen samalla pyöreänä, ja tuntui tosiaan siltä että selkä ja takaosa olivat hevosella kunnolla käytössä. Siirtymässä harjoituslaukkaan en aluksi älynnyt pitää pohkeita matkassa, ja niinpä tipahdettiin raville. Myöhemmillä yrityksillä keskilaukasta harjoituslaukkaan palaaminen onnistui hyvin, joskin tätä seuraava raviinsiirtyminen tuli usein hieman ennakoiden mutta kuitenkin tasapainoisesti. Korjauksena opelta tuli vielä pitää siirtymisissäkin lantio vartalon alla sen sijaan että lähtee keikauttamaan lantiota taakse ja selkää notkoon.
Myös laukkatyöskentelyn jälkeen Jussi liikkui ravissa todella hienosti ryhdikkäänä ja aktiivisena. Koko hevonen tuntui tavallista korkeammalta kun ei maannutkaan etupainoisena lavoillaan. Loppuverryttelyyn hain muodon vielä hiukan pidemmäksi ja pyysin parilla pitkällä sivulla pientä askeleen pidennystä. Tältä illalta ei ratsastusta olisi malttanut lopettaa lainkaan, mutta kahden tunnin verran parastaan antanut Jussi oli todellakin ansainnut jo päätöksen työpäivälleen ja suuret kehut.
Enpä ole ainakaan ihan äskettäin ollut tilanteessa jossa hevonen toimii allani näin hyvin. Jussi pääsi näyttämään minulle aivan uusia ulottuvuuksia itsestään, vaikka toki olen sivustakatsojana nähnyt siltä vastaavaa menoa. Ihana, hieno hevonen! Pakko antaa kredittiä Jussilla edellistunnin ratsastaneelle joka sen näin hyvään kuosiin laittoi. Vaikken itse vielä osaa Jussia näin hyväksi ratsastaa on kuitenkin positiivista huomata että pystyn koko tunnin ajan ainakin säilyttämään sen tässä supermoodissa. Seurava askel on sitten opetella pääsemään yhtä hyvään tilanteeseen silloin kun Jussia ei ole siihen valmiiksi viritelty. Epäilemättä on erittäin hyödyllistä päästä kokeilemaan miltä tuntuu kun hevonen liikkuu oikein ja tavoitellulla tavalla. Näin osaa kohti oikeaa tunnetta ja päämäärää lähteä työskentelemään silloinkin kun meno on aluksi nihkeämpää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti