sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Älä yliratsasta

Ensimmäistä kertaa tälle keväälle päästiin hyppäämään ulkona, eikä haitannut yhtään vaikka koko tunnin ajan sataa tihuuttikin. Eipähän kenttä pölissyt eikä ollut tästä sateesta mennyt vielä yhtään mutaiseksikaan. Ratsunani oli Pera, joka taitaa olla myös tuleva kisaratsuni helatorstain estekisoissa. Ainakaan ope ei pitänyt ajatusta huonona kun tunnin jälkeen kyselin mielipidettä kisahevosvalintaan.

Aluksi ylitettiin hieman ravipuomeja molempiin suuntiin sekä taivuteltiin hevosia isolla voltilla. Pera vaikutti ihan hyvältä, pohkeella sai hieman herätellä mutta herättelyyn tuli reaktio ja raviin löytyi pikkuhiljaa energiaa ja jäntevyyttä. Laukassa jatkettiin verryttelyä ratsastaen volttia kevyessä istunnassa sekä ylittäen yksittäistä puomipinoa. Jäin vähän turhan paljon puskemaan Peraa eteenpäin, eli sorruin jo tässä vaiheessa pieneen yliratsastamiseen. Kerhomökin kulmalla Pera oli näkevinään pieniä vihreitä miehiä eikä niiden hämmästelyltä ollut aivan kuulolla, mutta puomin ylityksessä ei ollut ongelmia vaikka pientä istunnalla tuuppaamista pääsikin tapahtumaan.

Seuraavaksi tultiin kahden pienen ristikon tehtävää hypäten ensimmäinen este "kulmassa" (eli kulman oikaisevalla viistolla tiellä) ja toinen keskiympyrällä. Jatkoin istunnalla tuuppaamista esteen edessä kun yritin välttää hypyt aivan juuresta. Kun jätin tuuppaukset pois ja rauhoitin ratsastuksen esteille tullessa niin mentiinkin pohjaan ja lähelle, mutta näin pienillä esteillä se ei toki haitannut. Ope muistutteli pitämään ylävartalon laukassa paikallaan ja varomaan niin liikeen edelle menemistä kuin takanojaan heijaamistakin. Vinkkinä oli että esteen edessä ei pidä painaa istuntaa liian syvälle satulaan sillä tällöin hevonen jännittyy ja painaa selkää notkolle. Kyllä huomaa että olen viime aikoina oppinut ennakoimaan kieltoja kun esteen edessä oikein liimaannun penkkiin mahdollisimman tiiviisti.

Tehtävään lisättiin vielä kolmas este eli tultiin ensin kulmaeste, sitten ristikko keskiympyrällä ja lopuksi toinen kulmaeste. Ensin hypättiin kaksi kierrosta oikeasta laukasta. Pera eteni ihan hyvässä laukassa, eikä yrittänyt painua tänään kovin etupainoiseksi vaan oli kohtalaisen ryhdikäs. Itse olin vieläkin liian hätäinen, ja ope muistutteli koko ajan että ei saa yliratsastaa ja työntää ja ajaa hevosta esteille. Istunnan tulee olla aivan hiljaa hevosen mukana ja tarvittaessa pelkkä pohje ratsastaa eteen. Estettä kohti saa ja pitääkin ratsastaa eteen tilanteen niin vaatiessa, ja sainkin kehuja kun ristikolle tullessa maltoin istua hiljaa mutta kannustin Peraa oikea-aikaisesti pohkeella eteen ja näin vältettiin turha miniaskel. Kolmen esteen pätkä meni ihan sujuvasti, mutta viimeisellä esteellä en ollut kääntämässä Peraa tarpeeksi hyvin menosuuntaan ja niinpä se vaihtoi molemmilla kierroksilla laukan yrittäessään liirailla vasemmalle kavereiden luokse.

Sama kolmen esteen pätkä hypeltiin sujuvasti vielä vasempaan kierrokseen. Pikkuhiljaa aloin esteiden edessä malttaa enemmän ja odottaa istunnan kanssa kun huomasin että sujuuhan tämä ilman puskemistakin. Viimeinen hyppykierros tultiin vasemmassa laukassa ilman keskiympyrää eli ratsastettiin kaareva tie kulmaesteeltä toiselle. Viimeinen este oli tämän päivän isoin eli 70 sentissä, ja tälle esteelle odotin hyppyä mielestäni oikein hyvin kun huomasin että vähän lähelle ollaan tulossa.



Pera meni tänään oikein mukavasti, etupainoisuus ei ollut nyt ongelma vaan laukka oli ihan ryhdikästä ja ponnistuspaikkojen valinta sen myötä aika helppoa. Eteen pyytäessä Pera vastasi ja venytti hyvin, vaikka istunnalla työntämiseen välillä sorruinkin. Kun taas päätin tuoda hypyn lähemmäs niin sekin onnistui. Laukassa olisi voinut olla enemmänkin energiaa, mutta takaosa polki ihan hyvin ja meno ei ollut lötköä. Tämän kokoisille esteille tämä oli mielestäni varsin asiallista laukkaa. Itselläni vaan on nyt niin kauhea hoppu jonnekin, ja sorrun yliratsastamiseen niin esteiden edessä kuin niiden välillä. En ikään kuin luota että laukan energia pysyy yllä ja esteistä päästään yli jos en koko ajan ratsasta ja puske. En kyllä sinänsä epäillyt etteikö Pera näitä esteitä hyppäisi, mutta aloin puskea istunnalla kun halusin venyttää estettä kohti sujuvampaan hyppyyn ja välttää viimeisen miniaskeleen. Istuntaa ja pohjetta on vaan niin vaikea erottaa tosistaan, varsinkin tilanteissa joissa ei juuri ehdi ajatella vaan pelkästään toimia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti