Kisojen jälkeen jatkettiin iltapäivällä harjoituksia normaalin vakiotunnin merkeissä. Ratsuvalinta hieman hymyilytti, sillä sain Elmon eli tänään oli minulla selvästikin laiskojen hevosten teemapäivä. Tunnin aiheena oli istunnalla vaikuttaminen hevoseen.
Työskentely aloitettiin kevyessä ravissa, ja tehtävänantona oli vuoroin hidastaa ravin tahtia pelkän kevennyksen avulla ja vuoroin ratsastaa pohkeesta eteen. Elmo piti tietenkin ensin saada ravaamaan reippaasti eteenpäin ennen kuin oli mielekästä alkaa tehdä hidastuksia istunnan kautta. Luonnollisestikaan Elmo ei ollut mikään superreipas, mutta ei aivan mahdoton tahmakaan vaan reagoi kyllä pohkeesta eteenpäin vaikka perusravi olikin hidasta mönkimistä. Istunnalla hidastusta Elmo kuunteli todella hyvin alusta alkaen, joten tämä tehtävä onnistui meiltä oikein hyvin. Hidastuksen jälkeen Elmo vastasi myös yleensä ihan mukavasti eteen. Vaikutti siis että poni oli ihan kuulolla ja tehtävän tasalla, ja yritin pitää kaiken muun vaikuttamisen aika lailla minimissä keskittyen selkeään vuorotteluun hidastavan istunnan ja eteenpäin ratsastavan pohkeen välillä. Ope kehotti lisäksi taivuttelemaan oikealle ja tätä kautta hakemaan liikkumiseen pyöreyttä. Elmo tunki oikeaa lapaa sisään ja pureutui oikealta kiinni kuolaimeen, mihin vinkkinä oli liikutella hieman oikean käden sormia. Yhdistämällä pieniin temponvaihteluihin oikean puolen pehmittäminen alkoi meno hetkittäin tuntua ihan mukavalta. Elmo ravasi paremmin tuntumaa kohti eikä vain hangoitellut vastaan selkä alhaalla. Toistaiseksi oli vältytty siltä kinaamiselta ja puskemiselta mihin Elmolla ratsastaminen usein ajautuu.
Lopputunti työskenneltiin enimmäkseen ympyröillä jatkaen istunnalla jarruttamista siirtymisten merkeissä. Aloitettiin käynnissä ratsastaen pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä. Elmo kuunteli istuntaa edelleen todella herkästi, ja pysähtyi nätisti heti kun aloin aavistuksen istua liikettä vastaan ja ajatella pysähdystä. Ohjalla ei pidätteitä tarvittu lainkaan. Haasteellisempi osuus oli saada Elmo reagoimaan yhtä herkästi myös eteen. Kuten ope oli ohjeistanut yritin välttää pohkeella puskemista ja pitää avut selkeinä ja yksinkertaisina. Käynnin hidastuessa pohje antaa merkin, ja jos ei mitään tapahdu napautetaan raipalla. Käynnin edetessä pohje on hiljaa eikä turhaan vaikuta vähän koko ajan. Elmon käynti ei ollut mitään kovin aktiivista, mutta ainakin vältettiin pahimmat puskemistilanteet ja pysähdyksestä liikkeelle lähdettiin ihan kuuliaisesti pohkeen merkistä.
Seuraavaksi jatkettiin samalla idealla tehden lyhyitä käyntisiirtymiä harjoitusravista. Elmo kuunteli edelleen istuntaa, mutta siirtymiset olivat aluksi kovin töksähtäviä. Ope selitti että Elmo pääsee siirtymisessä valahtamaan liian matalaksi ja pitkäksi edestä. Ohjeena oli säilyttää niska korkealla myös siirtymisen hetkellä silläkin uhalla että muoto ei ollut niskasta pyöreä vaan hyvinkin avoin. Etuosan ryhdistä huolehtimalla siirtymisistä tulikin pehmeämpiä ja Elmo lähti etenemään siirtymisestä paremmassa käynnissä. Edelleen systeemi oli se että en ihan kamalasti Elmolta vaatinut, mutta se mitä vaadin piti myös mennä läpi.
Pysyteltiin edelleen ympyröillä ja otettiin mukaan laukka-ravisiirtymiset ratsastaen puolikas ympyrä laukkaa ja toinen puolikas harjoitusravia vasemmasta kierroksesta aloittaen. Elmo oli laukannostoissa kovin hidas, ja aloin tuupata ja heijata istunnalla jotta sain sen nostamaan. Ei siis alkuunkaan hyviä nostoja. Raviin oli tarkoitus päästä laukan hidastuksen kautta, mutta Elmon kanssa en kovin huikeita eroja päässyt laukkaan tekemään. Laukka pyöri aika kehnosti, ja ope kehotti aktivoimaan ensin takajalat mukaan ja laukan puhtaasti kolmitahtiseksi. Yritin edelleen välttää liiallista pohkeella puskemista ja sen sijaan naputella raipalla laukkaa hereille. Laukassa istuminen onnistui mielestäni tänään aika hyvin niin etten soutanut ylävartalolla vaan sain istunnan pidettyä suht hiljaa. Tähän tuli kiinnitettyä huomioita koska yleensä Elmon hieman tasapainoton laukka provosoi heijaamaan ja soutamaan. Elmoon saatiin lisää puhtia kun ope tuli meidän ympyrän keskelle ohjaamaan ja vähän maiskuttamaan Elmolle vauhtia, ja löytyi sieltä sitten reippaampaa ja pyörivämpääkin laukkaa ainakin pätkissä. Ulko-ohjalle sai ottaa vähän parempaa tuntumaa ja kontrolloida kaulan suoruutta, kun taas vasemmalla sisäkädellä kannatti vähän hellittää jotta Elmo pääsi laukkaamaan paremmin. Pari pientä hidastusta ja eteenratsastustakin saatiin open läheisyydessä tehtyä, mutta helposti Elmo tipahti raville heti kun tein istunnassa pieniäkään muutoksia.
Oikeassa laukassa oli vähän sama meininki, ja nostot olivat aluksi todella nihkeitä. Open läsnäolo ja ääniavut auttoivat terävöittämään Elmoa, ja huomasin että nostossa auttoi myös se että vein ulkopohjetta selkeästi taaksepäin ja annoin kevyen merkin myös sillä. Pelkällä sisäpohkeella nostaessa Elmo lähti vain tunkemaan kieroon ja juoksemaan ravissa alta. Myös oikeaa laukkaa sain ratsastaa pohkeella ja raipalla reilusti aktiivisemmaksi, ja ohjeena oli pitää etuosa samalla ryhdissä ja kevyenä. Mieluitenhan Elmo painuisi edestä matalaksi ja samalla kuolaimen alle. Reippaastakin laukasta tuli helposti tippuminen raville, sillä Elmo herkästi ennakoi siirtymisen siinä vaiheessa kun aloin vasta suunnitella laukan hidastamista. Vähän tasapainottoman ja epämääräisen oloisiksi jäivät niin laukka kuin laukasta raviinsiirtymisetkin, enkä pystynyt ratsastamaan yhtä hienovaraisin avuin kuin käynnissä ja ravissa. Edelleenkin istuin mielestäni keski- ja ylävartalon suhteen ihan hyvin ja jämäkästi, jalat vaan lähtivät jännittymään ylös aina pohjetta käyttäessä.
Loppuravit jäivät aika lyhyiksi, mutta ehdin niiden aikana todeta että tunnin työskentely oli ollut ainakin jossain määrin hyödyllistä. Elmo reagoi pohkeesta eteen jo paljon herkemmin niin että ravia pääsi ratsastamaan takaa eteen. Ravi oli myös pehmeää ja helposti istuttavaa. Muoto ei toki ollut vielä mikään kovin edistynyt, vaan Elmo tahtoi painua edestä liian matalaksi. En voi sanoa että mitään varsinaista ylämäki-ideaa olisin saanut raviin ratsastettua, mutta ainakin yritin vähän kohentaa etuosaa ylemmäs vaikka turpa polviin pyöristyminen tuntuikin niin kovin houkuttelevalta sallia.
Ihan mukava tunti Elmon kanssa, vaikka paljon parannettavaa tietysti jäikin. Käynnissä ja ravissa oli ihan hyvää ideaa yksinkertaisilla ja "mustavalkoisilla" avuilla vaikuttamisesta, ja kun homma pysyi näin selkeänä niin Elmo kuunteli ihan mukavasti. Laukkahommissa pakka pääsi leviämään ja mukaan tuli enemmän epätoivoista pusertamista. Ainakin tällä kertaa tuli hyvin selväksi se miten todella herkästi Elmo kuuntelee istuntaa ja vastaa nimenomaan istunnan jarruvaikutukseen. Varmasti Elmolle tulee annettua paljon tahattomia jarrutusmerkkejä ylimääräisillä istunnan jännittymisillä, epävakaisuudella tai huomaamattomilla asennon muutoksilla. Täydellinen oman kehon hallinta varmasti auttaisi saamaan Elmon liikkumaan paremmin eteen, mutta kun ei täydellisyys ole realistinen tavoite niin pitää pyrkiä vähentämään edes niitä tiedossa olevia tekijöitä jotka istunnassa voivat liikettä hidastaa. Elmon lisäksi tulee mieleen pitkä lista tuttuja hevosia joille istunnan epämääräisyyksillä voi olla iso jarruvaikutus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti