Keskiviikon tunnilla oli esteitä ja sain toiveeni mukaisesti Eetun. Tämä oli hevosille loman jälkeen ensimmäisiä hyppykertoja, joten esteet pidettiin tänään ihan pieninä. Ensi viikolla sitten hypellään kisoja varten luultavasti enemmän.
Kaikki hevoset olivat jo olleet tänään tunnilla, joten verryttelyt ravissa ja laukassa mentiin aika lyhyesti. Ensimmäisenä estetehtävänä oli yhden askeleen sarja ristikoilla. Lisäksi sarjan edessä oli yhden askeleen päässä maapuomi. Ensin kiirehdimme Eetun kanssa molemmat niin että tahti kiihtyi esteitä kohti ja puomin eteen tuli ahdas miniaskel. Ope kehotti ratsastamaan laukkaa paremmin takaosan päälle ja tekemään puomille tullessa pidätteen niin että päästäisiin maltilla loppuun asti. Pidätteen suhteen koinkin pienen ahaa-elämyksen, sillä hoksasin että Eetua ei tosiaan kannata ajaa estettä kohti vaan pitää odottaa ja tehdä esteen tai puomin edessä pidäte niin että viimeinenkin askel mahdutaan ottamaan kunnolla ja rauhassa eikä tule sitä Eetulle tyypillistä esteen juureen kiirehtimistä ja viimeistä pikkuaskelta.
Seuraavaksi mentiin kahden miniristikon innaria lävistäjällä, ja tarkoituksena oli saada laukka vaihtumaan vasemmasta oikeaksi. Nyt saimme asiallisia lähestymisiä Eetun laukan pyöriessä jo ihan mukavasti, mutta laukanvaihto tähän Eetun hankalaan suuntaan ei onnistunut sitten millään. Tunsin kyllä selvästi kuinka esteiden päällä ja usein jo ennen niitä Eetu tunki hyvin voimakkaasti oikealle kyljelle, mutta en onnistunut tekemään asialle oikein mitään. Oikean käden olisi pitänyt johtaa sivulle ihan kunnolla, mutta tätä en onnistunut tekemään kun poni oli tosiaan niin vahvasti kaatumassa siihen suuntaan. Olisi vaan sinnikkäämmin pitänyt yrittää johtaa vaikka kuinka tuntui ettei pysty.
Päivän kolmas tehtävä oli maapuomin ja kahden esteen suora linja. Väli puomilta ensimmäiselle esteelle oli 11 metriä ja esteiden väli 12 metriä, eli molempiin väleihin oli tarkoitus saada kolme askelta. Ensimmäisellä kierroksella Eetu jäi vähän turhan pieneen laukkaan ja hitaaksi pohkeelle, ja 12 m väliin tuli neljäs askel. Seuraavalla yrityksellä ratsastin laukkaa reilummin eteen, ja nyt neljäs askel jäi pois vaikka hieman kauas vielä jäätiinkin. Tähän asti Eetu oli hienosti säilyttänyt oikean laukan koko linjan ajan, mutta kun viimeinen este kasvoi okseriksi alkoi laukka vaihtua vasemmaksi ja poni tunkea okserilta voimakkaasti oikealle. Nyt tultiin linjalle niin reippaasti että ensimmäinen väli alkoi jäädä melkein ahtaaksi, mutta toisessa välissä olisi vielä pitänyt lähteä terävämmin eteen. Kun Eetun peruslaukka alkoi sujua paremmin eteen pääsin ratsastamaan ensimmäisen välin paremmin odottaen ja malttaen, mutta toiseen väliin tarvittiin pohjetta jotta askel ei jäänyt liian lyhyeksi. Toistojen myötä saatiin siis laukan rytmiä ja sujuvuutta linjalle kuntoon, mutta vinouden perusongelma oli ja pysyi niin että okserilta Eetu lähti aina kampeamaan sisälle oikealle ja tultiin väärässä laukassa alas.
Eetulla hyppäämisestä olikin jonkin verran taukoa, joten tämä tunti toimi sopivana tuntuman hakemisena. Sinänsä oli helppoa hypätä kun esteet olivat näin pikkuisia, mutta haastetta oli tavalliseen tapaan Eetun vinouden kanssa. Valitettavasti en tänään saanut asialle tehtyä oikeastaan yhtään mitään, joten meno oli sitä perus-Eetua. Korjausyritykseni rajoittuivat vanhoihin tehottomiksi todettuihin keinoihin ja toiveajatteluun, joten ei ihmekään että poni oli ja pysyi vinossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti