Keskiviikon toisella tunnilla menin Cindalla koulua. Oli mukavaa saada Cinda uudestaan, koska ensimmäisellä tunnilla tykkäsin siitä oikein paljon.
Tänään olin sitten hieman paremmin kärryillä siitä kuinka tätä tammaa kannattaisi lähteä ratsastamaan, eli takaa eteen ja kunnolla moottori käyntiin. Aluksi Cinda liikkuikin taas hirvimoodissa, mutta en vielä hermostunut tästä vaan ratsastin ponia eteen. Yritin kyllä ottaa kunnon tuntumaa, mutta Cinda ei alkanut myödätä ja liikkua tuntumaa kohti. Ratkaiseva käänne tapahtui kun muistin korjata kyynärkulman ja otin olkavarret ja kyynärpäät kiinni kylkiin. Kun kädet asettuivat jämäkästi aloilleen alkoi Cinda heti myödätä niskasta, ja saatoin alkaa ratsastaa pohkeella tuntumaa kohti. Muoto oli hieman epätasainen seurauksena siitä etten saanut kättä pidettyä kaikkina hetkinä tarpeeksi pehmeänä ja elastisena, mutta pääosin Cinda liikkui nyt kivasti pyöreänä. Kyynärkulman korjaus johti siis tässä tapauksessa hyvin selkeään muutokseen siinä miten poni alkoi toimia.
Mukavasti sujuneiden ravi- ja laukkaverryttelyjen jälkeen ratsastimme kuviota, jossa tultiin pituushalkaisijalle ja käännettiin tästä voltti ensin oikealle ja sitten vasemmalle. Volttien välissä tehtiin siirtyminen ravista käyntiin. Lopuksi voltit ratsastettiin laukassa ja niiden välissä laukkaa vaihdettiin ravin kautta. Volttitehtävällä Cindan energia pääsi hieman hyytymään, ja sen seurauksena muoto ei ravissa pysynyt oikein tasaisena. Laukassa poni kulki edelleen aika mukavasti, mutta eteenratsastusta tarvittiin kovasti. Voltit oikealle olivat selvästi helpompia kuin vasemmalle, sillä oikealle poni tuli paremmin kahdelle ohjalle ja taipui rehellisemmin ulko-ohjalle tukeutuen. Ulkopohje olisi saanut tosin olla vieläkin napakampi, sillä varsinkin laukassa Cinda meinasi hieman liirata ulos vasemmalle volttia suurentaen. Yritin pitää ylävartaloa ryhdikkäämpänä aina kun vaan muistin, ja ope myös muistutteli asiasta. Väittäisin että en istunut aivan niin kasassa kuin edellisellä kerralla Cindalla ratsastaessani, mutta ei etunojasta pääse noin vain täysin eroon.
Loppuraveissa mentiin ympyröillä ja etsittiin hieman pidempää muotoa. Puoliero näkyi jälleen, sillä oikeassa kierroksessa Cinda ravasi oikein mukavasti ja venytti pyöreällä kaulalla kun taas vasemmalle oli epätasaisempaa. Kokonaisuudessaan tämä tunti sujui mielestäni joka tapauksessa paremmin kuin ensimmäinen tunti Cindalla, sillä nyt tiesin alusta asti mitä lähteä hakemaan. Kyynärkulman merkitys oli tunnin tärkein oivallus, sillä niin selkeä muutos ponissa tapahtui kun hoksasin ottaa kyynärpäät jämäkästi kylkien viereen. Tämä on syytä painaa mieleen ja muistaa myös muillakin hevosilla ratsastaessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti