lauantai 4. heinäkuuta 2015

Maastoverryttely ja pieni estetreeni

Leiriltä kotiutuminen meni pikkutunneille, mutta lauantaina ei auttanut jäädä kotiin toipumaan vaan tallipäivä oli taas tiedossa. Seuraavan päivän kisareissua ajatellen piti tietenkin päästä ratsastamaan Vakella. Teimme Annen ja Jetin kanssa verryttelynä pienen maastolenkin ja sen jälkeen hyppäsimme kentällä open silmien alla. Maastoreissumme oli kestoltaan noin 40 minuuttia, ja Vakella oli vetovastuu suurimman osan matkasta. Vake liikkui kärjessä ihan hyvin eteen ja oli valpas muttei ollenkaan jännittynyt. Kotia päin otettiin soratiellä laukkaa hevosten herättelemiseksi, ja tässä kohtaa saimme tulla Jetin imussa.

Vaken herättely jatkui vielä kentällä, mutta suhteellisen pienellä vaivalla se lähti laukkaamaan ihan sujuvasti. Olipa mukavaa olla taas tutun Vaken selässä! Aloitimme estetehtävät 17 metrin kavalettilinjalla, jota mentiin viidellä ja kuudella laukalla. Neljää laukkaa ei Vaken kanssa lähdetty edes yrittämään. Molemmat askelmäärät onnistuivat, mutta kuuteen lyhentäminen laukan säilyttäen vaati hieman vaivaa. Hyppelimme sitten yksittäistä pystyä soikiokuviolla molemmista suunnista. Vasemmassa laukassa lähestyen pystylle oli hankalahko lyhyt tie aidalta. Pienen rytmin etsiskelyn jälkeen ponnistuspaikat alkoivat löytyä ja laukka rullata sopivasti eteen. Hypättyäni viikon toisenlaisella ponilla piti tosin ensin totuttautua takaisin Vaken hyppytyyliin eli siihen että se todellakin venyttää kaulaa oikein pitkälle alas.

Harjoittelimme kertaalleen kaarevan tien äskeiseltä pystyltä toiselle pystylle (radan esteet 5-6), ja sen jälkeen siirryimme jo hyppäämään päivän rataa. Rata mentiin kisakorkeudessa eli 80 sentissä. Vake lähti topakalla laukalla liikkeelle, ja ensimmäiset esteet menivät todella sujuvasti. Suora linja kakkosesteeltä kolmoselle oli 17,5 metriä, ja kaikkien yllätykseksi Vake meni sen helposti neljällä laukalla. Tätä naureskelin ääneen linjan jälkeisessä kaarteessa. Sarjalle tultiin vähän pienellä hypyllä sisään, ja väli jäi pitkähköksi. Vake mietti lisäaskeleen ottamista, mutta hyppäsi b-osan kuitenkin kauempaa yhdellä askeleella. Sitten tulikin radan tiukin paikka eli hankala kurvi viitosesteelle, ja tätä vaikeutti entisestään Vaken puskeminen kaarteesta sisään. Laukan paras energia sammui kurvissa, mutta Vake lähti estettä kohti hyvin pohkeesta eteen ja pysty ylittyi sujuvasti. Kaareva tie viimeiselle esteelle onnistui hyvin. Varsin hyvä rata, jossa ei ollut muuta sanomista kuin pieni empiminen sarjavälissä ja melko voimakas vasemmalle lavalle puskeminen kaarteissa.  Otimme lopuksi uusintana vielä sarjan. Jälleen a-osalla tuli pienempi hyppy, mutta välissä napautin raipalla lavalle mikä kannusti Vaken ponnistamaan terävämmin b-osalle.

Vakella hyppääminen oli helppoa ja sujuvaa, joten tämä viimeistelykerta antoi luottavaisen mielen seuraavan päivän kisoihin. Säädöt olivat tallessa vaikka olinkin ollut viikon poissa leireilemässä, ja leiri toi ehkä vain lisää varmuutta omaan tekemiseen. Kasikymppi alkaa Vaken kanssa todellakin olla jo mukavuusaluetta, ja se on hyvä se. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti