torstai 9. heinäkuuta 2015

Maastoestekurssi, osa 2

Maastoestekurssin toisena päivänä teemana oli vesi. Vedessä kahlattiin, laukattiin ja hypättiin, ja tulipa vettä vielä taivaaltakin. Hevoset olivat samat kuin eilen eli minä jatkoin hyppäämistä Eetulla.

Ensimmäisen hypyn otimme eiliseltä tutulle helpolle tukkiesteelle. Eetu oli yllättävänkin hyvin menossa, ja vaikka jäin itse odottamaan mahdollista miniaskelta ponkaisi Eetu isommalla loikalla esteen yli turhia jarruttelematta. Hyvä näin. Jatkoimme polkua eteenpäin, ja hyppäsimme matkan varrella kaksi uutta estettä. Ensimmäinen oli pieni risulaatikko ja toinen korkeampi tukkieste. Eetu ylitti molemmat epäröimättä. Tänään siis aloitimme hyppäämisen huomattavasti reippaammalla asenteella kuin eilen.

Sitten siirryimme jo vesitehtävien pariin. Vettä olikin sateisen ja kylmän alkukesän jäljiltä reilusti. Kahlasimme ensin hieman ja sitten yritimme käynnissä laskeutua portaat alas veteen. Alemmalta portaalta veteen laskeutuminen osoittautui kuitenkin hevosille liian jännittäväksi tehtäväksi, ja kun ne eivät yrityksistä huolimatta halunneet millään mennä alas veteen jätettiin tämä tehtävä sikseen. Sen sijaan ravasimme vedestä portaille ja menimme ne ylöspäin, mikä oli tietenkin paljon helpompaa. Eetu liikkui vedessä mukisematta, mutta portaita se ei viitsinyt isommin hypellä vaan kömpi ne ylös rauhallisesti käynnissä.

Seuraavaksi aloimme hypätä pikkuruista lankkuestettä, joka sijaitsi puskissa veden keskellä. Sekä ponnistus että laskeutuminen olivat siis vedessä, ja esteeltä kurvattiin vielä veden halki äskeisille portaille. Kävin ensin näyttämässä Eetulle lankkuesteen, joka tuli eteen puskista ja tiukasta mutkasta hyvin nopeasti. Silti ensimmäisellä yrityksellä Eetu hämmentyi yhtäkkiä eteentulevasta esteestä ja vauhti loppui kesken. Poni laittoi varovaisesti etujalkansa esteen yli, ja ajattelin että mönkisimme ylitse käynnissä mutta ei sittenkään. Haimme vauhtia uuteen lähestymiseen, ja nyt Eetu meni kiltisti yli vaikka vauhti hyytyikin tiukassa kaarteessa raviksi. Tulimme tehtävän vielä kertaalleen, ja nyt vesieste ylittyi laukalla. Laukka jatkui vedessä myös portaille jotka kavuttiin jo reippaammalla vauhdilla.

Hyppäsimme sitten yksittäisenä tukkiestettä, jossa oli erikoisuutena pari kivenlohkaretta alla. Lähestymisreitillä laukattiin veden läpi, mutta esteen ympärillä oli hyvän matkaa kuivaa maata. Kun lähdimme laukkaan tuntui Eetun eteneminen nyt hyvin varmalta ja sujuvalta, joten esteelle ratsastaessa oli myös itselläni varma ja luottavainen olo. Eetu hyppäsikin kiviesteen oikein hienosti ja sujuvasti. Kun kiviestettä oli hypätty pari kertaa yksittäin mentiin vesitehtävillä vielä pieni rata, joka alkoi lankkuesteestä vedessä, jatkui veden halki ja portaita ylös sekä takaisin veteen ja sitä kautta kiviesteelle. Tämä sujui oikein näppärästi, ja Eetulla oli imua eteen niin että vedessä se ei suostunut edes ravaamaan vaan halusi laukata kunnolla vettä pärskien.

Lopuksi siirryimme eiliseltä tuttujen kuivan maan esteiden pariin ja otimme näillä muutaman hyvän mielen hypyn. Hyppäsimme kolmen esteen tehtävänä tukin, pienen risuesteen sekä autonrengasesteen. Jatkoimme Eetun kanssa varmalla otteella. Molemmat olivat rohkeasti menossa joka esteelle ja homma sujui jo rutiinilla. Ensimmäisellä hyppykierroksella jäin rengasesteellä odottamaan miniaskelta ponnistuspaikan jäädessä vähän kauas, mutta tänään Eetulla ei ollut miniaskeleita mielessäkään vaan se hyppäsi niin etten ehtinyt oikein mukaan. Saimme mennä esteet onneksi vielä toistamiseen, ja nyt tuli rengasesteellekin hyppy jossa oltiin ponnistuspaikasta täysin yksimielisiä.



Maastoestekurssin molemmilta päiviltä jäi oikein hienot fiilikset, mutta erityisen tyytyväinen olin tähän jälkimmäiseen päivään. Petrasimme Eetun kanssa koko ajan niin että eilisen alkutunnin pienistä epäröinneistä ei ollut tänään enää tietoakaan. Tänään menimme molemmat reippaalla ja rohkealla asenteella. Täytyy kyllä sanoa että onneksi minulla oli ratsuna Eetun kaltainen luottopuksutin, sillä muutoin olisi meno voinut käydä liian jännäksi. Turvallisen Eetun kanssa ei maastoesteidenkään hyppäämistä tarvinnut liikaa jännittää vaan homma oli hauskaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti