perjantai 22. huhtikuuta 2016

Itsenäinen tunti ja kuolainkokeilu

Perjantaina ratsastin oikein kahdella ponilla. Ensin menin Kingillä itsenäisen tunnin. Viimeksi oli ehdotettu, että kokeilisin Kingille baucher-kuolainta. Sopivan kokoinen baucher tallin valikoimista löytyikin, joten tuli sekin sitten testattua. Mitään maata mullistavaa vaikutusta ei kuolaimen vaihdoksella ollut havaittavissa, mutta ei Kingi ainakaan huonompi ollut baucherilla. Ratsastin maneesissa noin tunnin verran alku- ja loppukäynteineen. Pidin tehtävät hyvin yksinkertaisina, eli ravi-käyntisiirtymisiä, ympyröitä, loivia kiemuroita, voltteja ja lävistäjiä. Keskityin ponin taivutteluun ja yritin ratsastaa sitä notkeaksi ja pyöreäksi. Laukkaa otin vain verryttelyksi muutaman kierroksen liikkeen avaamiseksi, ja muutoin pitäydyin ravin ja käynnin työstämisessä. Niissäkin oli aivan tarpeeksi hommaa.

Mitään ihmeellistä edistystä ei Kingin kanssa tänään tapahtunut, ja sellaista ei itsenäisellä tunnilla ehkä voi odottaakaan. Oli kuitenkin kiva päästä kaikessa rauhassa ja omaan tahtiin testailemaan niitä asioita, mitä on tunneilla tullut esille ja mitä on tullut itse pohdittua. Molempiin suuntiin sain aikaiseksi joitakin pieniä pätkiä, jolloin Kingi myötäsi ja liikkui hetken pyöreämpänä. Vaikeaa (lue: mahdotonta) oli saada pyöreys säilymään pidemmän aikaa. Heti kun ponin sai vähänkään myötäämään ja lyhentämään itseään, niin taivuttaminenkin oli huomattavasti helpompaa. Nenä pitkällä juostessaan koko poni menee yhtenä suorana pötkylänä, joka ei taivu oikein mihinkään suuntaan.

Oikeassa kierroksessa tunnuin olevan oikeilla jäljillä vahva ulkotuki -ideani kanssa, ja vasta-asetus auttoi myös. Etujalat meinasivat vaivihkaa liukua ulos vasemmalle, ja oikean kierroksen ympyröillä olikin taipumus huomaamatta suurentua. Vasemmassa kierroksessa ratsastin häikäilemättömästi sisäohjalla ylitaivuttaen. Yritin myös muistaa ratsastaa liikettä eteen, jottei touhu mennyt pelkäksi ohjalla kampeamiseksi ilman takajalkojen työskentelyä. Kuten sanottua, ei suurta ahaa-elämystä päässyt syntymään. Pieniä parempia hetkiä, joiden välillä oli enemmän pallo hukassa. Parhaita hetkiä taisi tulla loppukeventelyissä, kun Kingi venytti rentona eteen-alas asiallisella tuntumalla.

Mitään elämää suurempaa ei tästä ratsastuskerrasta jäänyt käteen. Kingin ratsastaminen pyöreäksi ja notkeaksi on edelleen minulle pieni mysteeri. Ainakin tässä vahvistui se ajatus, että seuraavissakin koulukisoissa paikkamme on helppo C, ei helppo B.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti