Lauantaina meillä oli Vaken kanssa kisaviimeistelytreeni esteillä. Alkuviikosta ei nyt hypättykään ollenkaan, joten kisojen alla oli hyvä ottaa parit hypyt ja testailla säädöt. Emme kuitenkaan hypänneet hevosia puhki, vaan menimme tehtäviä puomeilla ja kavalettikorkuisilla esteillä sekä lopuksi muutaman isomman hypyn. Minulla oli pientä painetta ja jännitystä matkassa, sillä kisoja edeltävänä päivänä olisi vähän niin kuin pakko mennä hyvin, tai muuten on hyvin nihkeät lähtökohdat kisareissulle. Päätin siis, että Vaken on tänään liikuttava reippaasti tai muuten meidät hukka perii.
Vakehan oli tietysti aluksi normaalin hidas ja etupainoinen. Yritin sitä ratsastaa sieltä ryhdikkääksi ja reippaaksi esteponiksi, mutta ravissa tämä kaikui kuuroille korville. Laukassa mentiin ensin erilaisia puomi- ja kavalettilinjoja, joilla tehtävänä oli laukan lyhentäminen. Vakelle halutiin suorille 20, 17, ja 14 metrin linjoille ensin 7, 6 ja 5 askelta, kun taas isot hevoset ottivat näihin aina yhden askeleen vähemmän. Laukkaa sai kyllä ihan lyhentää, kaikista eniten 20 metrin linjalla. Vakella säilyi lyhentäessä energia melko hyvin, ja linjojen välillä pyysin sitä aina hetkeksi eteen, jottei jääty aivan käsijarruvaihteelle. Sitten saimmekin jo ratsastaa linjat normaalilaukassa, eli jokaisesta välistä jäi yksi askel pois. Vake meni nyt siis 6, 5 ja 4 laukkaa. Kaikki linjat mentiin ratana pari kertaa, ja lisäksi mukaan tuli puoliympyrän muotoinen puomilinja 3-4 laukalla (Vake neljällä). Sujuvammassa laukassa oli kivempi posotella, mutta varsinaisesti eteen ei näillä etäisyyksillä ja askelmäärillä tarvinnut ratsastaa. Teimme tarkkaa työtä, ja halutut askelmäärät sopivat linjoille oikein nätisti. Vake tuli hyviin ponnistuspaikkoihin, ja vaihteli laukat. Erityisen mukavaa oli, että laukka tuntui sellaiselta, mistä voi hypätä jo kunnon esteitäkin.
Lopuksi menimme radan, johon kuului puoliympyrä maapuomien yli, kisakorkeudessa eli 90-senttisenä suora 20 metrin linja pystyltä okserille sekä 14 metrin pysty-pysty-linja, ja lopuksi 17 metrin kavalettilinja. Aluksi sain kuitenkin ottaa Vaken kanssa pari harjoitushyppyä asteittain nousevalle esteelle, jottei tarvinnut rykäistä suoraan kavalettitehtävistä ysikympin esteille. Tulimme oikeasta laukasta samaa estettä ensin pystynä ja sitten okserina. Vake oli tosi hyvin hereillä, ja laukkasi napakasti ihan omalla moottorilla. Esteelle tultiin hyvällä imulla, ehkä vähän oikealle puskien. Ponnistuspaikka tuppasi menemään hieman lähelle, mutta Vake meni näppärästi yli kerta toisensa jälkeen.
Sitten jatkoimmekin jo koko radalle. Aloitus oli ihan mukavan energinen, mutta lähestyminen katsomopäädystä 20 metrin linjalle oli vaikea. Este tuli vastaan hyvin nopeasti kaarteen jälkeen, ja Vake puski kaarretta sisään niin ettei päästy ihan suoraan estettä kohti. Näin ollen otetiin vähän turha miniaskel esteen eteen. Ainakin tällaisen jarruttavan hypyn jälkeen oli helpompi mahtua linjalle kuudella laukalla. Okseri ylittyi asiallisesti, mutta sen jälkeen Vake oli väärässä laukassa ja korjaaminen päädyssä hieman kesti. Meinasi tulla kiire, mutta jatkoin suoraan lävistäjällä olevalle 14 metrin linjalle. Etäisyys oli vähän ahdas neljällä laukalla, mutta ihan näppärästi mentiin. 17 metrin kavalettilinja olikin sitten helppo loppupala, kun isommat esteet oli selvitetty.
90 sentin tehtävätkin siis selvitettiin melko varmalla otteella, ja korkeus ei tuntunut tai näyttänyt minusta ollenkaan isolta. Hypyt olivat vähän töksähtävän oloisia, ja ponnistuspaikat tuppasivat menemään hieman lähelle, eli ehkä laukka saisi olla vieläkin sujuvampaa. Siinä tapauksessa tosin suhteutetuista väleistä olisi saatava aina yksi askel pois. Vake kuitenkin oli mielestäni hyvin hereillä ja napakasti menossa koko ajan, eli ei tullut mitään puskemistilanteita vaan hyvin laukattiin. Vaikka Vake muutoin tuntuu horrostavan, niin kyllä se aina siinä vaiheessa virittyy liikkumaan kun nostetaan laukka ja suunnataan esteille. Kisoissa Vakeen tulee toivottavasti vielä sopivaa lisävipinää ja se viimeinen loppusilaus sujuvuutta.
Vakehan oli tietysti aluksi normaalin hidas ja etupainoinen. Yritin sitä ratsastaa sieltä ryhdikkääksi ja reippaaksi esteponiksi, mutta ravissa tämä kaikui kuuroille korville. Laukassa mentiin ensin erilaisia puomi- ja kavalettilinjoja, joilla tehtävänä oli laukan lyhentäminen. Vakelle halutiin suorille 20, 17, ja 14 metrin linjoille ensin 7, 6 ja 5 askelta, kun taas isot hevoset ottivat näihin aina yhden askeleen vähemmän. Laukkaa sai kyllä ihan lyhentää, kaikista eniten 20 metrin linjalla. Vakella säilyi lyhentäessä energia melko hyvin, ja linjojen välillä pyysin sitä aina hetkeksi eteen, jottei jääty aivan käsijarruvaihteelle. Sitten saimmekin jo ratsastaa linjat normaalilaukassa, eli jokaisesta välistä jäi yksi askel pois. Vake meni nyt siis 6, 5 ja 4 laukkaa. Kaikki linjat mentiin ratana pari kertaa, ja lisäksi mukaan tuli puoliympyrän muotoinen puomilinja 3-4 laukalla (Vake neljällä). Sujuvammassa laukassa oli kivempi posotella, mutta varsinaisesti eteen ei näillä etäisyyksillä ja askelmäärillä tarvinnut ratsastaa. Teimme tarkkaa työtä, ja halutut askelmäärät sopivat linjoille oikein nätisti. Vake tuli hyviin ponnistuspaikkoihin, ja vaihteli laukat. Erityisen mukavaa oli, että laukka tuntui sellaiselta, mistä voi hypätä jo kunnon esteitäkin.
Lopuksi menimme radan, johon kuului puoliympyrä maapuomien yli, kisakorkeudessa eli 90-senttisenä suora 20 metrin linja pystyltä okserille sekä 14 metrin pysty-pysty-linja, ja lopuksi 17 metrin kavalettilinja. Aluksi sain kuitenkin ottaa Vaken kanssa pari harjoitushyppyä asteittain nousevalle esteelle, jottei tarvinnut rykäistä suoraan kavalettitehtävistä ysikympin esteille. Tulimme oikeasta laukasta samaa estettä ensin pystynä ja sitten okserina. Vake oli tosi hyvin hereillä, ja laukkasi napakasti ihan omalla moottorilla. Esteelle tultiin hyvällä imulla, ehkä vähän oikealle puskien. Ponnistuspaikka tuppasi menemään hieman lähelle, mutta Vake meni näppärästi yli kerta toisensa jälkeen.
Sitten jatkoimmekin jo koko radalle. Aloitus oli ihan mukavan energinen, mutta lähestyminen katsomopäädystä 20 metrin linjalle oli vaikea. Este tuli vastaan hyvin nopeasti kaarteen jälkeen, ja Vake puski kaarretta sisään niin ettei päästy ihan suoraan estettä kohti. Näin ollen otetiin vähän turha miniaskel esteen eteen. Ainakin tällaisen jarruttavan hypyn jälkeen oli helpompi mahtua linjalle kuudella laukalla. Okseri ylittyi asiallisesti, mutta sen jälkeen Vake oli väärässä laukassa ja korjaaminen päädyssä hieman kesti. Meinasi tulla kiire, mutta jatkoin suoraan lävistäjällä olevalle 14 metrin linjalle. Etäisyys oli vähän ahdas neljällä laukalla, mutta ihan näppärästi mentiin. 17 metrin kavalettilinja olikin sitten helppo loppupala, kun isommat esteet oli selvitetty.
90 sentin tehtävätkin siis selvitettiin melko varmalla otteella, ja korkeus ei tuntunut tai näyttänyt minusta ollenkaan isolta. Hypyt olivat vähän töksähtävän oloisia, ja ponnistuspaikat tuppasivat menemään hieman lähelle, eli ehkä laukka saisi olla vieläkin sujuvampaa. Siinä tapauksessa tosin suhteutetuista väleistä olisi saatava aina yksi askel pois. Vake kuitenkin oli mielestäni hyvin hereillä ja napakasti menossa koko ajan, eli ei tullut mitään puskemistilanteita vaan hyvin laukattiin. Vaikka Vake muutoin tuntuu horrostavan, niin kyllä se aina siinä vaiheessa virittyy liikkumaan kun nostetaan laukka ja suunnataan esteille. Kisoissa Vakeen tulee toivottavasti vielä sopivaa lisävipinää ja se viimeinen loppusilaus sujuvuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti