sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Kadonnut ja löytynyt rytmi

Sunnuntain tunnilla pääsin hyppäämään Lorella, jolla aikomukseni on mennä ensi viikon kisoissa 70 cm luokassa. Lorellahan en käytännössä ole juuri hypännyt, joten en tiedä onko tämä aivan hullu päähänpisto. Tämänkertainen treeni jääkin näillä näkymin ainoaksi varsinaiseksi kisavalmistautumiseksi. Alku ei ollut kovin lupaava, sillä Lore oli tänään karsinassa todella kiukkuinen ja suitsiakaan se ei antanut laittaa kuin vasta kahden ihmisen voimin. Alkuverkkojen aikanakin Lore vaikutti jotenkin kärttyiseltä, mutta kun päästiin laukkaamaan ja ensimmäisille esteille tuntui se jo tekevän hommia ihan mielellään.

Laukassa verryttelimme muutama ratsukko kerrallaan ylittäen kahden ristikon suoraa linjaa. Metrimäärästä ei ole tietoa, mutta näillä miniesteillä ihanneaskelmäärä väliin oli kahdeksan. Lähdimme Loren kanssa liiankin himmaillen liikkeelle, sillä Loren keinulaukka hämäsi minut kuvittelemaan että laukkaa oli tarpeeksi vaikka hevonen keinuikin lähinnä paikallaan. Tällä rauhallisella lyhyellä laukalla väliin tuli aina yhdeksän askelta, ja vasta kun tajusin että Lorea joutuu jopa ratsastamaan eteen mentiin sujuvammin kahdeksalla askeleella. Lorea ei toki joutunut puskemaan, vaan se kyllä venytti laukkaansa heti kun sai siihen luvan.

Seuraavaksi hypättiin simppeli kahden esteen pätkä eli pysty pitkän sivun suuntaisesti ja okseri lävistäjällä. Korkeutta ei esteillä tainnut olla juuri 60 senttiä enempää. Edelleenkään en älynnyt ratsastaa Lorea tarpeeksi isoon ja sujuvaan laukkaan, mistä johtuen jouduin okserille tullessa pyytämään pohkeella eteen pari askelta ennen estettä niin että venyimme sopivaan ponnistuspaikkaan. Lore vastasi kyllä sähäkästi ja lennähti eteenpäin ja esteen yli, mutta ope muistutteli että laukan tulisi ennemmin säilyä tasaisena esteelle tullessa niin ettei viimeisillä askeleilla joudu tekemään rytminmuutoksia. Nämä "tuuppaamiset" kun ovat niitä riskitilanteita. Toisella hyppykierroksella annoin Loren laukata sujuvammin ja isommin eteen, ja suoritimme hypyt nyt paremmin rytmin säilyttäen (tosin taisin vieläkin tehdä pienen viime hetken varmistuksen pohkeella okserille tullessa). Laukan Lore vaihtoi lävistäjäesteellä oikeasta vasempaan oikein näppärästi. Yksittäisenä tehtävänä hypättiin vielä verryttelystä tuttu suora linja, nyt 60-70 cm korkeana ja tavoitteena seitsemän laukka-askelta. Ratsastin välissä hieman eteen ja näin menimme seitsemällä oikein helposti ja sujuvasti. Laukka vaan tuppasi näin oikeassa kierroksessa hypätessä vaihtumaan vääräksi, eli Lore puski hypyissä vähän oikea lapa edellä.

Seuraavaksi hyppäsimme seitsemän esteen mittaisen helpon radan esteiden ollessa 60 sentin korkeudessa tai vähän yli. Rata alkoi samalla suoralla linjalla jota olimme hypänneet äsken, mutta nyt linja meni aivan täysin mönkään. Yritin ensimmäiselle esteelle tullessa säätää ponnistuspaikkaa liikaa, ja lopputuloksena oli huono paikka ja ennen hevosta hyppäävä kuski. Tämän jälkeen lähdin ratsastaman reilusti eteen ehtiäksemme seitsemään askeleeseen, mutta räpiköintihypyn jälkeen ei venytty tarpeeksi vaan Lore yritti vielä ottaa kahdeksannen pikkuaskeleen ja melkein kompastui esteeseen. Saimme aloittaa radan aivan alusta eli palata samalle linjalle takaisin. Lore oli kuitenkin hermostunut äskeisestä rämpimisestä niin että se luikahti ensimmäisestä esteestä vasemmalta ohi. Toisella yrityksellä se kiilasi edelleen päättäväisesti ohi ja narskutteli hermostuneena hampaitaan. Toinen ratsukko tuli avuksemme tukkimaan tien esteen vasemmalta puolelta, ja nyt pääsimme tämän traumaesteen yli. Linjan toinen este ylittyi jo ilman vakavia ohimenoaikeita, ja sen jälkeen molempien itseluottamus pääsi palaamaan. Loppurata meni ihan sujuvasti ja mukavasti, mitä nyt oikeaan kierrokseen joutui korjailemaan vääriä laukkoja. Lore hyppäsi taas omana itsenään reippaasti edeten, mutta ei kuitenkaan ollut sellainen olo että se olisi liikaa kiihtynyt tai hävinnyt kontrollista. Viimeiselle esteelle Lore lähti vähän syöksymään viimeisillä askeleilla niin että ajauduimme pohjaan, mutta muutoin olimme lähestymisissä melko yksimielisiä.

Lopuksi hyppäsimme vielä neljän esteen pätkän uusintana eli esteet 3-6. Tähän pätkään oli oikein tyytyväinen, sillä alkutunnin ponnistuspaikkakyttäilyn ja hevosen kanssa yhteisen rytmin haeskelun jälkeen homma alkoi vihdoin tuntua helpolta. Etenimme sopivassa laukassa ja ponnistuspaikat löytyivät helposti ilman että esteiden edessä tarvitsi säätää mitään ylimääräistä. Linjalla tosin olisi vähempikin eteenratsastus riittänyt sillä väli meinasi jäädä seitsemällä askeleella jo ahtaaksi. Nyt oli joka tapauksessa sellainen olo että olin hevosen kanssa samassa rytmissä ja esteille oli luontevaa ja mukavaa mennä. Toivotaan että tästä jäi jonkinlainen muistijälki niin että pääsen viikon päästä kisoissa takaisin tälle "Loren taajuudelle"!

Ope muistutteli tunnin lopuksi että esteille ratsastaessa pitää varoa menemästä istunnalla liikkeen edelle, eli voisin istua enemmän satulassa. Lore on niin alamäkeen rakentunut hevonen että liian etupainoinen ratsastaja hankaloittaa sen työtä, ja liikkeen edelle menevä ratsastaja on tietysti ongelmissa siinä vaiheessa jos ponnistuspaikasta on epäselvyyttä. Tämän lisäksi muistettavaa on antaa Loren edetä riittävän sujuvaa laukkaa (tosin kisoissa Lore varmaankin pitää huolen ettei tästä tule ongelmaa!) ja olla säätämättä ja panikoimatta ponnistuspaikkojen suhteen. Näillä yksinkertaisilla ohjeilla Loren pitäisi kyllä helposti selvittää 70 sentin rata. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti