Maanantain tunnilla hypättiin taas, ja menin taas Aasialla. Kävimme verryttelyssä askellajit läpi, ja Aasian kanssa ylitin omatoimisesti myös muutaman maapuomin ihan harjoittelun vuoksi. Puomit ylittyivät ilmeenkään värähtämättä, eli ne eivät selvästikään ole enää mikään juttu.
Heti ensimmäisenä tehtävänä saimme ylittää helpon jumppasarjan, jossa oli yhden laukan välillä kaksi pikkuista estettä sekä maapuomit niin ennen kuin jälkeen sarjan sekä esteiden välissä. Käytännössä siis laukkapuomilinja, jossa pari puomia oli hieman irti maasta. Silti tämä tuntui aloitustehtäväksi haastavalta, koska epäilin Aasian tuijottavan puomimerta sen verran, ettei se pääsisi kaikkien yli. Selviydyimme kuitenkin ilman sen suurempia ongelmia. Ensimmäisellä kerralla Aasia ihmetteli tehtävää sen verran, että liirasi hieman vasemmalle, jarrutti ja tikkasi toisen esteen eteen ylimääräisen askeleen, mutta pääsimme kaikkien puomien yli. Toisella kierroksella tehtävä olikin jo tuttu, joten laukkasimme sujuvasti kaikkien puomien yli ilman lisäaskeleita.
Seuraavaksi ylitimme saman jumppalinjan toisesta suunnasta, sekä jatkoimme pienelle porttipystylle, jonka jälkeen piti kääntää iso voltti ja palata vielä uudestaan samalle esteelle. Edelleen Aasia ylitti kaikki esteet, mutta ongelmaksi koitui kääntäminen voltille. Aasia vaihtoi hypyssä laukan vääräksi, jolloin se ei tietenkään kääntynyt, vaan mennä viipotti sitkeästi suoraan eteenpäin esteen jälkeen. Tilanne ei korjaantunut, vaikka yritin olla muka nohevammin kääntymässä heti hypystä. Laukka vaan vaihtui edelleen, eikä poni kääntynyt. Lopulta taktikoin lähestymislinjan siten, että tulin esteelle lähtökohtaisesti aavistuksen vinottain ja hyppy suuntautui siis kohti kääntymissuuntaa. Näin sain Aasian voltille, vaikka ulkolapa oli edelleen hieman karkuteillä.
Harjoittelimme erillisenä tehtävänä vielä kahden pienen okserin ylityksen. Okserit olivat lävistäjillä, joten ne hypättiin kahdeksikkokuviolla. Ensimmäinen okseri olikin vähän jännä, sillä etuseinässä oli alinna punainen lankku ja takaseinän alla sininen lankku, joka pilkisti esteen välistä hämäävästi. Siniset elementit ovat olleet Aasialle hankalimpia, joten osasin odottaa aikamoista tuijottelua. Kyllähän Aasia sitten katsoikin estettä ihan huolella ja jarrutti, mutta tästä huolimatta se ei tosissaan ollut pysähtymässä, vaan hyppäsi rohkeasti esteen yli. Hienoa!
Lopuksi hyppäsimme 7 esteen mittaisen radan. Korkeutena oli meillä turvallinen 50-60 cm. Esteet olivat tuttuja, ja Aasia mennä puksutti kaikesta yli. Ope ohjeisti istumaan riittävän tiiviisti satulassa ja pystyssä, joten keskityin kaarteissa tähän, vaikka Aasia yritti vetää mukanaan etupainoiseksi. Esteitä kohti laukattiin vauhdilla mutta tasaisesti. Poni ei rohjennut venyttää hyppyihin kovin kaukaa, joten ponnistuspaikat olivat mitä olivat kun vyöryttiin estettä kohti, mutta pääasia oli kaikkien esteiden ylittäminen epäröimättä. Sarjalla ei ollut nyt mitään apupuomeja, mutta Aasia venyi väliin silti hienosti yhdellä askeleella.
Ei tämä mitään tyyliarvostelukelpoista menoa ollut, mutta Aasia hyppää nyt reippaasti ja stoppailematta kaiken eteen laitettavan, joten onhan tämä edistystä. Kuskikin pääsee vähän helpommalla, kun poni ei tarvitse niin voimakasta rohkaisua hyppyihin. Mukavaa, että Aasia on nyt lakannut jännittämästä ja hoksannut, että uudessakin kodissa on turvallista hypätä kaiken näköiset esteet.
Heti ensimmäisenä tehtävänä saimme ylittää helpon jumppasarjan, jossa oli yhden laukan välillä kaksi pikkuista estettä sekä maapuomit niin ennen kuin jälkeen sarjan sekä esteiden välissä. Käytännössä siis laukkapuomilinja, jossa pari puomia oli hieman irti maasta. Silti tämä tuntui aloitustehtäväksi haastavalta, koska epäilin Aasian tuijottavan puomimerta sen verran, ettei se pääsisi kaikkien yli. Selviydyimme kuitenkin ilman sen suurempia ongelmia. Ensimmäisellä kerralla Aasia ihmetteli tehtävää sen verran, että liirasi hieman vasemmalle, jarrutti ja tikkasi toisen esteen eteen ylimääräisen askeleen, mutta pääsimme kaikkien puomien yli. Toisella kierroksella tehtävä olikin jo tuttu, joten laukkasimme sujuvasti kaikkien puomien yli ilman lisäaskeleita.
Seuraavaksi ylitimme saman jumppalinjan toisesta suunnasta, sekä jatkoimme pienelle porttipystylle, jonka jälkeen piti kääntää iso voltti ja palata vielä uudestaan samalle esteelle. Edelleen Aasia ylitti kaikki esteet, mutta ongelmaksi koitui kääntäminen voltille. Aasia vaihtoi hypyssä laukan vääräksi, jolloin se ei tietenkään kääntynyt, vaan mennä viipotti sitkeästi suoraan eteenpäin esteen jälkeen. Tilanne ei korjaantunut, vaikka yritin olla muka nohevammin kääntymässä heti hypystä. Laukka vaan vaihtui edelleen, eikä poni kääntynyt. Lopulta taktikoin lähestymislinjan siten, että tulin esteelle lähtökohtaisesti aavistuksen vinottain ja hyppy suuntautui siis kohti kääntymissuuntaa. Näin sain Aasian voltille, vaikka ulkolapa oli edelleen hieman karkuteillä.
Harjoittelimme erillisenä tehtävänä vielä kahden pienen okserin ylityksen. Okserit olivat lävistäjillä, joten ne hypättiin kahdeksikkokuviolla. Ensimmäinen okseri olikin vähän jännä, sillä etuseinässä oli alinna punainen lankku ja takaseinän alla sininen lankku, joka pilkisti esteen välistä hämäävästi. Siniset elementit ovat olleet Aasialle hankalimpia, joten osasin odottaa aikamoista tuijottelua. Kyllähän Aasia sitten katsoikin estettä ihan huolella ja jarrutti, mutta tästä huolimatta se ei tosissaan ollut pysähtymässä, vaan hyppäsi rohkeasti esteen yli. Hienoa!
Lopuksi hyppäsimme 7 esteen mittaisen radan. Korkeutena oli meillä turvallinen 50-60 cm. Esteet olivat tuttuja, ja Aasia mennä puksutti kaikesta yli. Ope ohjeisti istumaan riittävän tiiviisti satulassa ja pystyssä, joten keskityin kaarteissa tähän, vaikka Aasia yritti vetää mukanaan etupainoiseksi. Esteitä kohti laukattiin vauhdilla mutta tasaisesti. Poni ei rohjennut venyttää hyppyihin kovin kaukaa, joten ponnistuspaikat olivat mitä olivat kun vyöryttiin estettä kohti, mutta pääasia oli kaikkien esteiden ylittäminen epäröimättä. Sarjalla ei ollut nyt mitään apupuomeja, mutta Aasia venyi väliin silti hienosti yhdellä askeleella.
Ei tämä mitään tyyliarvostelukelpoista menoa ollut, mutta Aasia hyppää nyt reippaasti ja stoppailematta kaiken eteen laitettavan, joten onhan tämä edistystä. Kuskikin pääsee vähän helpommalla, kun poni ei tarvitse niin voimakasta rohkaisua hyppyihin. Mukavaa, että Aasia on nyt lakannut jännittämästä ja hoksannut, että uudessakin kodissa on turvallista hypätä kaiken näköiset esteet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti