Keskiviikkona kävimme Annen kanssa maastossa. Reitin valitsimme siten, että tietä pitkin tuli kuljettua mahdollisimman vähän. Tieosuuksilla saimme Vaken kanssa mennä edeltä, sillä Pavea jännittivät vastaantulevat autot. Siitä onkin aikaa, kun Vake on viimeksi joutunut vetohevosen tehtäviin, ja kylläpä se olikin etenkin menomatkalla hidas keulassa. Kankaalla sitten vaihdoimme tavanomaiseen järjestykseen eli Paven meidän edelle.
Otimme kankaalla laukkaa noin kilometrin pätkät mennen ja tullen. Hevosilla oli tänään virtaa, joten onneksi tosiaan laukkasimme ensin kotoa poispäin. Vake meni oikein innokkaasti, ja ensimmäinen laukkapätkä oli sujuva ja mukava. Kävelypätkän jälkeen toinen laukka kotiinpäin oli melko vauhdikasta menoa, ja Vakelta oli jopa hetkellisesti jarrut hukassa. Onpa sillä energiaa, mutta hyvä niin! Vakellahan olikin ollut parin viikon tauko maastoilusta, ja etenkään kunnon laukkamaastossa ei oltu vähään aikaan käyty. Reippaammat laukat olivat siis nyt enemmän kuin paikallaan.
Kävelimme lopuksi kaikessa rauhassa vesipolun kautta. Tiellä Vake sai taas toimia Paven turvana ja puskurina ohitse meneviä autoja vastaan, mutta siitäkin tehtävästä selvittiin hyvin. Kotia kohti mennessä Vake sentään eteni vetopaikalla vähän paremmin. Tällainen sitä hevosen juuri toivookin maastossa olevan, reipas ja innokas silloin kun saa laukata mutta rauhallinen ja vakaa muina hetkinä.
Otimme kankaalla laukkaa noin kilometrin pätkät mennen ja tullen. Hevosilla oli tänään virtaa, joten onneksi tosiaan laukkasimme ensin kotoa poispäin. Vake meni oikein innokkaasti, ja ensimmäinen laukkapätkä oli sujuva ja mukava. Kävelypätkän jälkeen toinen laukka kotiinpäin oli melko vauhdikasta menoa, ja Vakelta oli jopa hetkellisesti jarrut hukassa. Onpa sillä energiaa, mutta hyvä niin! Vakellahan olikin ollut parin viikon tauko maastoilusta, ja etenkään kunnon laukkamaastossa ei oltu vähään aikaan käyty. Reippaammat laukat olivat siis nyt enemmän kuin paikallaan.
Kävelimme lopuksi kaikessa rauhassa vesipolun kautta. Tiellä Vake sai taas toimia Paven turvana ja puskurina ohitse meneviä autoja vastaan, mutta siitäkin tehtävästä selvittiin hyvin. Kotia kohti mennessä Vake sentään eteni vetopaikalla vähän paremmin. Tällainen sitä hevosen juuri toivookin maastossa olevan, reipas ja innokas silloin kun saa laukata mutta rauhallinen ja vakaa muina hetkinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti