Vielä alkukeväästä uhosin, että Vaken kanssa ei kyllä lähdetä omalta tontilta minnekään koulukisoihin. Sittemmin pyörsin päätökseni, kun poni alkoikin toimia valmennuksissa taas paremmin. Nyt oli sitä paitsi kyseessä oman seuran eli LidRid Teamin järjestämät kisat, joten pitihän sinne mennä jo ihan kannatuksen vuoksi. Niinpä Vake joutui kuin joutuikin lähtemään koulukisoihin Kiiminkiin, ja nämä olivat meille tänä vuonna toiset oman tallin ulkopuoliset koulukisat. Sopivaksi katsomani luokka oli Helppo C EB Special. Kyytijärjestelyjen vuoksi päivästä tuli pitkä vaikka menimmekin vain yhden luokan, mutta sää oli onneksi hyvä.
Vaken verryttely oli tarkoitus pitää mahdollisimman lyhyenä, mutta pokka ei loppujen lopuksi kuitenkaan riittänyt aivan tarpeeksi lyhyeen verryttelyaikaan. Niinhän siinä pääsi käymään, että huippukohta verryttelyssä saavutettiin jo reilu 5 minuuttia ennen radalle menoa, ja kaikkein paras vireystila ei enää pysynyt yllä sen jälkeen. Olin kuitenkin tyytyväinen siihen, etten verryttelyssä sortunut kovin pahaan panikointiin ja yliratsastamiseen, vaan pystyin ratsastamaan melko rennosti ja järkevästi stressaamatta siitä, ettei Vake ollut heti ensimmäisellä minuutilla valmis ja nyökyssä. Kyllä se pyöreys ja liikkumisen sujuvuus sieltä pikkuhiljaa löytyi, vaikka toki olisin voinut herätellä Vaken vielä paljon energisemmäksikin. Laukkaa patistellessa tuli parit pukit, joten olipa verryttelyssä jotain villimeininkiäkin.
Taktikoin ratsastamalla verryttelyn mahdollisimman pitkälti maneesissa, missä sai olla raippa kädessä. Ulos raipattomalle alueelle siirryin vasta viime tipassa, ja lähes saman tien sainkin jo mennä aitojen sisälle. Näin pyrin ehkäisemään Vaken hyytymisen ja pohkeella puskemisen ennen suorituksen aloittamista. Energisesti ei ratamme alkanut, mutta ei kuitenkaan aivan toivottomissa merkeissä. Vake ravasi pyöreällä niskalla ja sain ratsastettua pituushalkaisijalle täsmällisesti ja suorassa. En tiedä, miksi alkutervehdyksen numero oli vain 6, mutta ehkä pisteitä laski hidas liikkeelle lähtö pysähdyksestä. Seuraava tehtävä oli raviympyrä, jossa tavoitteena oli Artsin ohjeiden mukaisesti esittää reipasta ja letkeää ravia. Olisihan se Vake kyllä tarmokkaamminkin saanut liikkua, mutta ravi oli tahdikasta. Energian puute näkyi siinä, että nenä pilkki liian alas, vaikka poni olikin kuolaimella ja pyöreä. Ennen askeleen pidennystä lävistäjällä yritin saada Vakeen parempaa ryhtiä ja energiaa, mutta vaatimattomaksi pidennys tietenkin jäi. Lävistäjän loppuun sain kuitenkin tehtyä ihan näkyvän siirtymisen.
Sitten alkoikin ahdistaa, sillä vuorossa oli hankala laukannosto kulman jälkeen pitkän sivun ensimmäisessä kirjaimessa. Lyhyt sivu meni vähän nyhjätessä ja epämääräisesti valmistellessa, ja laukka nousi tosi lötkösti. Laukka ei lähtenyt kunnolla pyörimään ja nenäkin nousi laukassa tietysti ylös, mutta keskityin tästä huolimatta ratsastamaan täsmällisen ympyrän. Onneksi tässä ohjelmassa ei laukkaa tarvinnut mennä pitkästi, vaan seuraavaksi saatiin hengähtää ravissa ja käynnissä. Siirtyminen ravista käyntiin oli mielestäni aika jees eikä töksähtänyt pahasti. Käynti olisi saanut työntää tarmokkaammin eteenpäin, ja siksipä muoto ei tahtonut pysyä aivan tasaisena. Käynti oli kuitenkin puhdasta ja tahdikasta, ja pysähdys lävistäjällä osui hyvin pisteeseen. Vake jopa yllätti niksauttamalla pysähdyksessä kaulan pyöreäksi. Siirtyminen takaisin raviin sekä laukannosto kulman jälkeen olivat hitaita ja tahmeita, eikä vasen laukka pyörinyt oikeaa paremmin. Lopputervehdykseen tullessa oltiin muuten suorassa linjalla, mutta enpä tajunnut Vaken olevan vähän oikealle asettunut. Loppupätkä pituushalkaisijalla esitettiin käyntiä, jossa sain ratsastaa pohkeella aika paljon eteen, mutta siihen ohjelma sitten onneksi päättyikin ennen kuin mentiin tämän pahemmin puskemisen puolelle.
Rata oli mielestäni "ihan ok". Odotukset eivät olleet korkealla, ja tämä suoritus kyllä täytti tai jopa ylitti ne. Kuten osasin odottaa, laukka oli nihkeää ja nostot pitkän sivun ensimmäisessä kirjaimessa kompastuskivemme. Ravissa oli hyvätkin hetkensä, ja ravista ja käynnistä tulikin kautta linjan parempia numeroita kuin laukasta. En päätynyt pahemmin puskemaan pohkeilla, enkä puristanut reisillä tai könöttänyt häiritsevästi etukumarassa. Vake ei ollut energinen eikä lennokas, mutta se kuitenkin kuunteli ja teki tehtävät eikä sulkeutunut kokovartalojumitukseen. Kokonaisuudessaan tämä ei ollut ainakaan huonoimmasta päästä ratojamme, vaan tässä oli monta juttua, joissa on tapahtunut edistystä! Positiivisen puolelle siis meni, vaikkei vielä mikään hieno suoritus ollutkaan. Paperissa oli kiitosta täsmällisesti ratsastetuista teistä mutta toivottiin tietenkin energisempää ja tarmokkaampaa menoa. Tuloksena oli tasan 60%, joten pääsin tavoitteeseeni myös sen osalta, sillä olin asettanut tavoiteprosentin kutosella alkavaksi. Muiden suoritusten perusteella luokan skaala vaikutti sitä paitsi melko tiukalta, eli pisteitä ei jaettu tänään ilmaiseksi eikä lepsusti, joten siihen suhteutettuna tulos oli ihan hyvä. Myös paikkamme tuloslistalla oli selvästi odotettua parempi, sillä olimme ensimmäisiä ei-sijoittuneita. Ei siis yhtään hullummin siltäkään osin, ja osaan olla iloinen näinkin pienestä onnistumisesta. Videosta kiitos Veeralle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti