keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Voltin ratsastuksen täsmäohjeet

Tämänkertaisessa Artsin valmennuksessa menin Vakella. Sateen vuoksi ratsastimme pitkästä aikaa maneesissa, joten samalla tuli vähän esimakua talvikauteen. Ahtaaltahan se tila tietysti näin äkkiseltään taas tuntui, varsinkin kun tunnin ohjelmassa oli laukkavoltteja.

Raviverryttelyssä Vake lähti mielestäni liikkumaan ihan mukavasti itse eteenpäin. Se ei ollut ollenkaan niin puskettava kuin eilen, vaan energia tuntui kohtuullisen hyvältä. Tästä huolimatta Vake oli vähän puiseva suustaan, mikä kuulemma kertoi siitä, ettei takaosa toiminut kunnolla. Näissä tilanteissa pitää vaan ratsastaa vielä lisää aktiivisuutta etenkin sisätakajalkaan, jotta Vake pehmenee kunnolla edestä. Oikeassa laukassa verrytellessä oli samaa puisevuusongelmaa, mutta vasemmassa kierroksessa pääsin laukkaan heti paljon paremmin käsiksi. Aktivoin vasenta takajalkaa ja pidin ulko-ohjan tasaisesti kädessä, ja Vakehan loksahtikin laukkaympyröillä pyöreäksi. Tällöin sain myös istunnan pysymään vakaampana ja eleettömämpänä, kun Vake alkoi laukata vähän enemmän ylöspäin. Laukan jälkeen Vake sitten liikkui ravissakin tosi mukavasti ja hyvin niskasta myödäten.

Verryttelyjen jälkeen aloimme ratsastaa kuviota, jossa tultiin pituushalkaisijalle ravissa ja käännettiin puolessa välissä 10 metrin voltti seinälle samalle puolelle, josta pituushalkaisijalle oli tultu. Kun voltteja oli harjoiteltu yksittäin molempiin suuntiin, jatkettiin kuviota vielä volttikahdeksikoksi pituushalkaisijan molemmin puolin. Volteilla tulivat selvästi näkyviin puolierot, joiden vuoksi voltit vasemmalle ja oikealle vaativat aivan erilaista ratsastusta. Voltti vasemmalle vaati hyvän valmistelun asetuksella, eli jo pituushalkaisijalinjalla ollessa piti hakea hyvissä ajoin asetus vasemmalle ja saada asetukseen myötäys. Näin voltille päästiin hyvällä tuntumalla ja pyöreällä niskalla. Voltin puolessa välissä eli pitkän sivun uraa sivutessa sai hetkellisesti vähän suoristaa, mutta taas voltin toiselle puoliskolle piti asettaa reilusti. Samalla myös molempia voltin puolikkaita sai pullistaa jonkin verran sivuille, jotta voltista tuli kaunis eikä oikaistun näköinen. Ravi sinänsä sujui tämän suunnan volteilla hyvin eteen, mutta asetuksen kanssa sai olla tarkkana.

Oikeassa kierroksessa Vake tuntui kaarevilla urilla jotenkin suoremmalta, ja asetus voltille tuli lähes itsestään. Tässä suunnassa päähuomio oli ravin sujuvuuden ja aktiivisuuden säilyttämisessä, sillä oikeassa kierroksessa Vake tuppaa enemmän hyytymään niin kulmissa kuin volteillakin. Ohjeena oli nojata kaarteeseen tullessa enemmän taakse ja "vapauttaa" näin liikettä kunnolla eteenpäin. Reisien päällä könöttäminen on pahinta, mitä tässä tilanteessa voi tehdä, eli ei muuta kuin lonkkia auki ja pientä takakenoajatusta. Pohkeella tai raipalla ei ollut niinkään tarkoitus hätistellä eteen, vaan pienen taakse nojaamisen pitäisi olla riittävä keino ravin aktiivisuuden säilyttämiseen voltille kääntyessä. Mielikuvana tulee olla "enemmän hevosta ratsastajan edessä kuin takana".

Ravissa pituushalkaisija ja voltit sujuivat täsmäohjeiden kanssa varsin mukavasti, ja Vake liikkui ravissa tasaisen pyöreänä, jopa ryhdikkäänäkin. Vaikeustaso kasvoi, kun siirryttiin tekemään tehtävää laukassa. Nyt ratsastimme pituushalkaisijalle vasemmassa laukassa ja teimme voltin vasemmalle, minkä jälkeen pituushalkaisijalla siirryttiin raviin. Seuraavalle pitkälle sivulle nostettiin oikea laukka, ja heti perään tultiin uudestaan pituushalkaisijalle ja voltille oikeassa laukassa päättäen tehtävä raviin siirtymiseen laukkavoltin jälkeen.

Ensimmäinen kierros meni niin laukkavolttien kuin siirtymistenkin osalta aika höpöksi, mutta sitten sain vähän jämäköitettyä ratsastustani. Laukassa auttoi tietynlainen eleettömyys, sillä jos aloin kovasti hosua ja säätää, niin homma levisi viimeistään siihen. Piti vain istua ja antaa tarvittavat avut, ei sen enempää. Kaarros pituushalkaisijalle tuntui laukassa tosi ahtaalta, mutta sain kuin sainkin Vaken laukkaamaan sen läpi pyöreällä niskalla. Vasen laukka ei pienellä voltilla pyörinyt kunnolla, vaan voltti vasemmalle meni aina enemmän tai vähemmän räpellykseksi. Siirtyminen pituushalkaisijalla raviin onnistui kuitenkin parhaimmillaan oikein pehmeästi ja hyvällä tuntumalla pysyen. Oikeassa laukassa oli sama juttu kuin ravissa oikealle, eli sujuvuudesta kaarteissa piti huolehtia. Oikean laukan voltti oli kuitenkin selvästi vasenta helpompi ja sujuvampi, ja nyt Vake tuli myös oikeassa laukassa pyöreämmäksi. Laukkatehtävä oli työläs, mutta sain kuitenkin ratsastettua kuvion suurin piirtein asiallisesti, eli ei vain seilailtu tehtävän läpi miten sattuu. Luultavasti näytti paremmalta kuin tuntui, sillä tuli jopa kehujakin. Vasemman laukan pyörimättömyys toki jäi murheenkryyniksi, mutta sille ei yhden tunnin puitteissa ollut oikein mitään tehtävissä.

Olin tuntiin oikein tyytyväinen. Ravissa Vake meni HYVIN. Laukassa työmaata kyllä riittää, mutta tänään laukkatyöskentelykin oli Vakeksi ihan asiallista, kun pystyttiin sentään menemään tällaista kuviota ilman, että iski täysi epätoivo. Oikean ja vasemman puolen eroavaisuuksia hahmotti taas vähän paremmin, ja volteilla eri suuntien strategiat tulivat selväksi: vasemmalle asetetaan ja oikealle huolehditaan liikkeen sujuvuudesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti