Menin samaan putkeen Artsin valmennuksen vielä Aasialla. Tehtävät olivat täysin samat kuin edeltävällä tunnilla, eli laukkaa otettiin ainoastaan verryttelyssä ja suurin osa tunnista työskenneltiin lyhyiden väistöpätkien sekä suoristusten parissa.
Tunnin alussa Aasia liikkui aika jähmeän oloisesti eli selättömästi ja suorin jaloin. Eihän siihen ollut muuta ratkaisua kuin liikkeen aktivoiminen pohkeella tasaista tuntumaa kohti. Sisäohjalle painaminen korjaantuu sisätakajalan työskentelyä tehostamalla. Näillä tutuilla opeilla sain pikkuhiljaa ratsastettua ravia paremmaksi ja Aasia alkoi myödätä niskasta rehellisemmin. Verryttelylaukat olivat meidän osaltamme vähän humputtelua. Huomaamattani työnsin laukkaa istunnalla kiireiseksi eteen, ja kun onnistuin rauhoittamaan istuntaa neutraalimmaksi, pysyi laukka heti paljon paremmin tasapainossa ja pyöri maltillisemmin. En kuitenkaan saanut aivan täysin rentoutettua reisiä ja istuttua laukassa ponin ympärillä.
Väistötehtävässä Aasia oli periaatteessa Vaken peilikuva. Vaikeampaa oli vasemman pohkeen väistäminen, josta tehtävän aloitimme. Pidäte meni huonosti läpi, eli väistössä oli perinteinen jyräämisongelma eikä jännittymiseltä voitu välttyä. Vasen takanen oli se heikompi takajalka, joka oli haluton astumaan kunnolla rungon alle. Käynnissä sain tehtyä jonkinmoisia hieman väkinäisiä väistöjä, mutta ravissa oli melko toivotonta saada takaosaa kunnolla väistöön. Välillä huokaistiin pääty-ympyröillä, joilla Aasia sai liikkua rennommin eteen.
Oikean pohkeen väistäminen oli selvästi helpompaa, ja tässä suunnassa huomiota pitikin sitten kiinnittää erityisesti suoristuksiin. Käyntiväistöt vasemmalle sujuivat vastustelematta ja pyöreänä tuntumalla, mutta suoristumisessa sai oikeaan pohkeen apuna hieman kutitella raipalla. Aasian oma moottori kuitenkin auttoi siltä osin, että raviin siirtymiset käyntiväistön jälkeen sujuivat parhaimmillaan oikeinkin ponnekkaasti. Väistötyöskentelyn hedelmiä pääsi keräämään väliin tehtävillä raviympyröillä, joilla Aasia liikkui oikein sievästi. Vasemmassa kierroksessa on perinteisesti tavattu "kaatua" etupainoisena sisäetujalan päälle, mutta nyt keskityin hakemaan omaa painopistettäni paremmin ulos ja taakse. Näin ravi pysyi ihan mukavasti ryhdikkäänä, ja tuntuma oli pehmeä. Näissä tilanteissa Artsi kehotti hetkellisesti myötäämään molemmilla ohjilla kiitokseksi. Myötäyksen piti vaan olla tarpeeksi lyhyt, jottei poni ehtinyt venähtää edestä kovin pitkäksi ja matalaksi. Venytys rentoon eteen-alas-muotoon on ihan ok, mutta myötäämisen voi tehdä myös niin, että lyhyempi raami säilyy.
Tunnin huippuhetket ajoittuivat siihen noin 45 minuutin kohdalle. Sen jälkeen pidimme pienen käyntitauon, ennen kuin teimme lopuksi muutamia kertoja väistöt pituushalkaisijalla. Tauon jälkeen en saanut enää viriteltyä itselleni ja ponille yhtä hyvää tsemppiä päälle, vaan viimeisessä väistötehtävässä meno oli hieman etupainoisemman oloista. Takaosan väistäminen ravissa oikealle oli edelleen kovin nihkeää. Väistön puolta vaihtaessa piti vielä keskittyä huolellisempaan suoristukseen kahden ohjan väliin.
Väistäminen on Aasialla etenkin ravissa vähän hakusessa, mutta tämän huomioon ottaen olin tuntiin melko tyytyväinen. Työskentely oli käynnissä ja ravissa pääosin varsin asiallista, ja parhaimmilla hetkillä ravi tuntui suorastaan erittäin hyvältä. Aasia liikkuu nyt maltilla ja kuulolla tuntuman hyväksyen, ja parhaimmillaan sitä pääsee ratsastamaan tosi kivasti takaa tuntumaa kohti. Takajalkojen jähmeä toimintahan se on Aasiallakin se syy, mistä mahdolliset tuntuman ongelmat juontuvat. Tämän kerran tehtävillä saatiin takaosaa heräteltyä ja notkisteltua hyvin, ja enimmäkseen pysyi kuitenkin aika rento tunnelma yllä. Oma keskittymiseni ei ehkä ollut enää toisen perättäisen valmennustunnin lopulla huipussaan, mutta Aasiaa sai kyllä kiitellä hyvästä työskentelystä.
Tunnin alussa Aasia liikkui aika jähmeän oloisesti eli selättömästi ja suorin jaloin. Eihän siihen ollut muuta ratkaisua kuin liikkeen aktivoiminen pohkeella tasaista tuntumaa kohti. Sisäohjalle painaminen korjaantuu sisätakajalan työskentelyä tehostamalla. Näillä tutuilla opeilla sain pikkuhiljaa ratsastettua ravia paremmaksi ja Aasia alkoi myödätä niskasta rehellisemmin. Verryttelylaukat olivat meidän osaltamme vähän humputtelua. Huomaamattani työnsin laukkaa istunnalla kiireiseksi eteen, ja kun onnistuin rauhoittamaan istuntaa neutraalimmaksi, pysyi laukka heti paljon paremmin tasapainossa ja pyöri maltillisemmin. En kuitenkaan saanut aivan täysin rentoutettua reisiä ja istuttua laukassa ponin ympärillä.
Väistötehtävässä Aasia oli periaatteessa Vaken peilikuva. Vaikeampaa oli vasemman pohkeen väistäminen, josta tehtävän aloitimme. Pidäte meni huonosti läpi, eli väistössä oli perinteinen jyräämisongelma eikä jännittymiseltä voitu välttyä. Vasen takanen oli se heikompi takajalka, joka oli haluton astumaan kunnolla rungon alle. Käynnissä sain tehtyä jonkinmoisia hieman väkinäisiä väistöjä, mutta ravissa oli melko toivotonta saada takaosaa kunnolla väistöön. Välillä huokaistiin pääty-ympyröillä, joilla Aasia sai liikkua rennommin eteen.
Oikean pohkeen väistäminen oli selvästi helpompaa, ja tässä suunnassa huomiota pitikin sitten kiinnittää erityisesti suoristuksiin. Käyntiväistöt vasemmalle sujuivat vastustelematta ja pyöreänä tuntumalla, mutta suoristumisessa sai oikeaan pohkeen apuna hieman kutitella raipalla. Aasian oma moottori kuitenkin auttoi siltä osin, että raviin siirtymiset käyntiväistön jälkeen sujuivat parhaimmillaan oikeinkin ponnekkaasti. Väistötyöskentelyn hedelmiä pääsi keräämään väliin tehtävillä raviympyröillä, joilla Aasia liikkui oikein sievästi. Vasemmassa kierroksessa on perinteisesti tavattu "kaatua" etupainoisena sisäetujalan päälle, mutta nyt keskityin hakemaan omaa painopistettäni paremmin ulos ja taakse. Näin ravi pysyi ihan mukavasti ryhdikkäänä, ja tuntuma oli pehmeä. Näissä tilanteissa Artsi kehotti hetkellisesti myötäämään molemmilla ohjilla kiitokseksi. Myötäyksen piti vaan olla tarpeeksi lyhyt, jottei poni ehtinyt venähtää edestä kovin pitkäksi ja matalaksi. Venytys rentoon eteen-alas-muotoon on ihan ok, mutta myötäämisen voi tehdä myös niin, että lyhyempi raami säilyy.
Tunnin huippuhetket ajoittuivat siihen noin 45 minuutin kohdalle. Sen jälkeen pidimme pienen käyntitauon, ennen kuin teimme lopuksi muutamia kertoja väistöt pituushalkaisijalla. Tauon jälkeen en saanut enää viriteltyä itselleni ja ponille yhtä hyvää tsemppiä päälle, vaan viimeisessä väistötehtävässä meno oli hieman etupainoisemman oloista. Takaosan väistäminen ravissa oikealle oli edelleen kovin nihkeää. Väistön puolta vaihtaessa piti vielä keskittyä huolellisempaan suoristukseen kahden ohjan väliin.
Väistäminen on Aasialla etenkin ravissa vähän hakusessa, mutta tämän huomioon ottaen olin tuntiin melko tyytyväinen. Työskentely oli käynnissä ja ravissa pääosin varsin asiallista, ja parhaimmilla hetkillä ravi tuntui suorastaan erittäin hyvältä. Aasia liikkuu nyt maltilla ja kuulolla tuntuman hyväksyen, ja parhaimmillaan sitä pääsee ratsastamaan tosi kivasti takaa tuntumaa kohti. Takajalkojen jähmeä toimintahan se on Aasiallakin se syy, mistä mahdolliset tuntuman ongelmat juontuvat. Tämän kerran tehtävillä saatiin takaosaa heräteltyä ja notkisteltua hyvin, ja enimmäkseen pysyi kuitenkin aika rento tunnelma yllä. Oma keskittymiseni ei ehkä ollut enää toisen perättäisen valmennustunnin lopulla huipussaan, mutta Aasiaa sai kyllä kiitellä hyvästä työskentelystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti