Pääsihän se Vakekin hyppelemään tällä viikolla, sillä osallistuimme estetunnille lauantaiaamuna. Tällä tunnilla ei kuitenkaan hypätty mitään kisakorkeuksia, vaan pidettiin esteet aivan matalina ja keskityttiin laukan säätelyyn pääasiassa samoilla tehtävillä kuin eilisessä valmennuksessa. Vake tuntui verryttelyssä ihan mukavalta, ja kuskikin oli eilisen istuntatunnin jäljiltä notkeampi. Ravissa sain Vaken pyöreäksi ja rennoksi, ja sitten siirryimme laukkaamaan. Laukkakin lähti pienellä herättelyllä rullaamaan mukavasti ja energia oli aika hyvä.
Menimme eiliseltä tuttua 20 metrin linjaa maapuomeilta pikkupystylle, sekä pidempää kaarevaa linjaa toiselta pystyltä maapuomeille. Eri hevosella tehtävä muuttui tietenkin hyvin erilaiseksi ratsastaa. Vake meni 20 metrin välin kuudella laukalla oikein luontevasti ja hyvin, eikä sitä kovin paljon tarvinnut lyhentää. Ongelmaksi koitui sitten se, ettei pidempää kaarevaa linjaa ylletty kuudella askeleella vaikka koetin kuinka puskea Vakea eteen. Kun ei riittävä pidentäminen onnistunut niin päätettiin että Vake saa mennä molemmat linjat seitsemällä askeleella. Kaareva oli nyt varsin helppo, normaalilla laukalla ratsastettava linja, mutta 20 metrin väliin sain alkaa tosissani lyhentää. Aluksi seitsemäs askel mahtui mukaan vain siten että viimeinen askel ennen estettä oli lyhyempi. Kun koetin koota ja lyhentää laukkaa enemmän kävi helposti niin, että Vake putosi puomeilla raville. Lyhentämisen vaikeus johtui siis siitä ettei laukassa ollut tarpeeksi energiaa kasattavaksi. Useamman yrityksen jälkeen sain Vaken lopulta siinä määrin lyhyemmäksi että linja vihdoin onnistui nätisti tasaisella seitsemällä askeleella ja ajautumatta liian lähelle estettä.
Emme hypänneet tänään jumppasarjaa, vaan sarjaa muokattiin kolmen hypyn linjaksi joka alkoi lyhyellä yhden askeleen sarjalla (noin 6 metriä) ja jatkui noin 17 metrin linjalla pikkuokserille. 17 metriin haluttiin viisi laukkaa. Kuvittelin, että tämä ei olisi vaatinut Vakelta kummoista lyhentämistä, mutta olin väärässä. Kun annoin Vaken posottaa "peruslaukkaa" ei viides askel ollut mahtua mukaan. Tässäkin piti siis alkaa tehdä töitä lyhentämisen eteen. Tälle linjalle sopivan lyhyt laukka löytyi kuitenkin melko helposti, mutta olisi meno tietysti voinut olla terävämpääkin. Tämä pikkulaukkaan lyhentäminen tuntui aikamoiselta matelulta, kun en saanut kovin hyvää energiaa säilytettyä siinä samalla.
Lopuksi hyppelimme pidemmän "radan" pikkuesteillä. Rataan kuului järjestyksessä 20 metrin linja seitsemällä laukalla, kaareva linja myös seitsemällä laukalla, sarjan ja 17 metrin linjan yhdistelmä, 20 metrin linja toisin päin, ja lopuksi kahden pikkupystyn välinen kaareva linja jossa haluttiin laukkaa hieman pidemmäksi. Ensimmäisellä 20 metrin linjalla sekosin laskuissa eli aloitin askelten laskemisen yhtä liian aikaisin, ja niin en hoksannut lyhentää laukkaa aivan tarpeeksi. Seitsemäs askel tuli esteen eteen vähän lyhyempänä, kun erehdyin luulemaan tätä kahdeksanneksi askeleeksi. Päädyssä koetin saada laukkaa hieman eteen, mutta ei siihen kovin kummoista eroa tullut. Kaareva linja meni kuitenkin asiallisesti seitsemällä. Sarja ja 17 metrin linja onnistuivat nappiin tasaisella lyhyellä laukalla. Sitten tulimme uudestaan 20 metrin linjalle. Pikkupysty ylittyi hieman eteen venyen, ja tämän jälkeen en ottanut laukkaa tarpeeksi kiinni. Niinpä ei saatu seitsemää askelta mahtumaan tähän väliin. Viimeiselle kahden esteen tehtävälle laukka olisi pitänyt saada taas venymään, mutta ero jäi melko vaatimattomaksi. Suurin sallittu askelmäärä esteiden välille oli seitsemän, ja tähän juuri päästiin kun ratsastin kaarretta jonkin verran oikaisten. Korjasimme lopuksi vielä 20 metrin linjalla tapahtuneen kömmähdyksen, eli tultiin uusiksi linja pystyltä maapuomeille. Nyt en antanut Vaken "karata" hypystä pitkäksi, ja saatiin väliin seitsemän laukkaa onnistuneesti myös näin päin.
Olipas taas hankalaa tämä laukan lyhentäminen ja pidentäminen. Vakelta ei tunnetusti löydy kovin kummoista venyvyyttä askeleeseen, mutta myös lyhentäminen tahtoo olla hankalaa kun laukassa ei ole aivan riittävää energiaa ja terävyyttä eikä poni laukkaa tarpeeksi takaosan päällä. Nyt lyhyt laukka tuntui lähinnä vaisulta mönkimiseltä. Terävästä ja takaosalla polkevasta liikkeestä voisi myös se pidennys lähteä sujuvammin. Tässä on selvä kehittämisen paikka!
Videoista kiitos Noralle ja Annelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti