Einolan leiri, tunti 1: Perusratsastusta ihanalla tammalla

Ei kesää ilman ratsastusleiriä! Tänä vuonna leiriporukkamme suuntasi Imatralle Einolan Tallin seniorileirille. Saavuimme paikalle sunnuntai-iltana ja leiri alkoi varsinaisesti maanantaina. Ensimmäisellä tunnilla menimme koulua, ja sain ratsuksi Ein Lucindan eli Cindan. Cinda on 13-vuotias osaava ja hieno Nf-arabiristeytystamma, ja kokonsa puolesta se oli minulle juuri sopiva poni.

Tunnin aiheena oli perusratsastusta eli suoristamista ja taivuttamista eri askellajeissa. Ratsastimme ravissa ja laukassa pitkän sivun suuntaista suoraa linjaa suoruuden tarkistamiseksi sekä työskentelimme jonkin verran ympyröillä. Alkutunti meni tunnustellessa, ja ensimmäisten 40 minuutin ajan meno ei ollut mitään kaunista katseltavaa. Cinda kulki enimmäkseen turpa taivaissa, jolloin en saanut tuntumaa pidettyä tasaisena. Tuntuman epätasaisuus tuntuikin olevan ponille epämieluista. Perimmäisenä ongelmana oli se ettei poni liikkunut tarpeeksi eteen ja työskennellyt takaosasta. Cinda oli tyypillisesti hieman eteenratsastettava, ja aluksi en hoksannut pyytää siltä tarpeeksi energistä ravia. Kuvittelin siis että poni liikkui jo ihan riittävästi vaikkei sen moottori ollut todellakaan vielä käynnistynyt. Ope patisteli ratsastamaan takaa eteen kohti tuntumaa, ja tätä yritin mutta olin Cindan kanssa liian varovaisella asenteella liikkeellä. Ratsastin pienesti nysväten uskaltamatta vaatia ponia työskentelemään ihan oikeasti.

Laukassa Cinda kulki heti paremmin, sillä sain laukassa istunnan ja tuntuman automaattisesti vakaammaksi. Cindan laukka oli aivan ihanan kevyttä ja pehmeää, ja todella laadukkaan oloista. Nyt mentiin jo pyöreänäkin, mutta laukassakin piti muistaa pitää pohkeet matkassa ja varmistaa että laukka oli tarpeeksi energistä. Takaosaa aktivoimalla muoto parani ja Cinda laukkasi melko tasaisen pyöreänä. Pieni sisäohjan höllääminen tuntui olevan hyväksi samalla kun ulko-ohja pysyi mahdollisimman tasaisella tuntumalla.

Tunnin jälkimmäisellä puoliskolla aloin kyllästyä tehottomaan nysväykseeni, ja päätin alkaa ratsastaa vähän määrätietoisemmalla otteella. Otin ohjat kunnolla tuntumalle ja pyysin ponia ravaamaan kunnolla takaa tuntumaa kohti. Uskalsin pitää ohjalla vähän vastaan kunnes Cinda myötäsi asetukseen, enkä antanut ulko-ohjan tuen kadota. Tällä pienellä asennemuutoksella ja topakoitumisella Cinda loksahti heti liikkumaan pyöreänä ja alkoi vihdoin toimia myös ravissa. Kun hirvimoodi vaihtui pyöreänä liikkumiseen ja tuntuma tasoittui tuntui Cindan meno tosi makealta. Ravissa esiintyi tosin pyöristymisen jälkeenkin pientä epätasaisuutta, ja syy tähän löytyi suoraan oman keskikropan sekä käden epätasaisuudesta.

Lopulta alkoi tuntuma löytyä ravissakin, mutta missä on kyynärkulma?

 Laukkasimme vielä oikeassa kierroksessa, ja Cinda kulki nyt laukassa aivan ihanasti. Enää ei tarvinnut muuta kuin pitää pohkeet kiinni ja tuntuma tasaisena sekä välillä hieman aktivoida niin poni laukkasi kauniin pyöreänä. Laukka oli ihanan säädeltävää niin että sitä saattoi helposti lyhentää puolipidätteillä ja kasvattaa pohkeella. Laukassa varsinkin tuntui siltä että poni oli nyt oikeasti avuilla ja ”peräänannossa”.

Cinda meni laukassa nätisti mutta istunta oli valitettavasti etukönöä.

Ope kehotti loppupalautteessa kiinnittämään huomiota ylävartalon ryhtiin sekä siihen että jalat eivät nousisi pohjetta käyttäessä. Totesimme yhdessä että Cinda alkoi kulkea pajon paremmin lopputunnista kun olin saanut omaa kroppaa sen verran auki että sain jalat paremin ponin ympärille ja pohkeen tehokkaammin käyttöön. Tietenkin merkittävä muutos tunnin jälkimmäisellä puoliskolla tapahtui myös omassa asenteessa eli en enää hissutellut peläten ponin menevän rikki vaan uskalsin ratsastaa sitä napakammin eteen sekä pitää ohjalla tarvittaessa vastaan. Kyllä se vaan usein tuntuu auttavan kun päättää että jospa lopetetaan turha nysvääminen ja aletaan ratsastaa. Cinda oli mielestäni oikein ihana poni, sopivalla tavalla haastava eli ei ilmaiseksi mennyt mutta kun aloin tosissani ratsastaa niin Cinda kyllä tarjosi oikein hienoja hetkiä. Tällä ponilla ratsastaisin mielelläni enemmänkin.