lauantai 27. kesäkuuta 2015

Ihanaa laukkaa

Lauantaiaamupäivänä jatkoin Rikin ratsastuksen jälkeen vielä maastolenkille Vaken kanssa. Seuranamme olivat Anne ja Jetti, jotka ottivat vetovastuun lähes koko lenkin ajaksi. Ravasimme ensin tietä pitkin verkkaisesti, kunnes pääsimme kankaalle. Emme päätyneet täsmälleen sille polulle kuin olimme aikoneet, vaan tulimme kääntyneeksi puolivahingossa vähemmän tutulle reitille. Tämähän toi vain mielenkiintoa retkeen kun risteilimme hieman harvemmin koluttuja polkuja. Etsimme sopivaa laukka-alustaa, ja sellainen löytyikin. Niinpä laukkasimme mukavan mittaisen pätkän hyväpohjaista ja hauskasti mutkittelevaa polkua. Päädyimme tästä tutummille reiteille, ja paluumatka kulki tuttua polkua pitkin.

Laukkasimme kankaalla melko paljon, ja ensimmäiset pätkät menomatkalla mentiin aika rauhallista vauhtia. Kotia kohti kääntyessä hevoset reipastuivat selvästi. Laukkasimme pitkähkön siivun kotiin päin, ja tässä eteneminen oli ihanan sujuvaa. Emme kaahanneet mitään päätöntä vauhtia, mutta laukka eteni kuitenkin reippaammassa tempossa ja kuvittelisin tämän olevan jo sellaista "selkää avaavaa" laukkaa. Vake laukkasi kevyen ja vaivattoman oloisesti, ja se vaikutti nauttivan rennosta ja reippaasta laukkaamisesta yhtä paljon kuin kuskikin. Näköjään Vakenkin kanssa voi löytää sen tunteen että tässä vain liidetään kevyesti eteenpäin!

Kesken kotimatkan laukkapätkän alkoi rankka sadekuuro, joka virkisti kyllä mutta kasteli meidät pian läpimäriksi. Niinpä palasimme takaisin tallille tietä pitkin ilman lenkkiä vesipolulle jottei märissä vaatteissa ehtinyt tulla kylmä. Olimme tosiaan ihan kauttaaltaan uitettuja, mutta se ei haitannut sillä tämä oli joka tapauksessa huippukiva reissu. Kotimatkan laukka oli aivan mahtavaa! Meillä on ollut Vaken kanssa kaikin puolin oikein hyvä viikko, ja tämä maasto laukkoineen kruunasi sen hienosti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti