maanantai 22. elokuuta 2016

Suurimmaksi osaksi hallinnassa

Maanantairatsu oli jälleen Aasia, ja tunnin aiheena sekä koulua että puomiharjoituksia. Tällä kertaa mentiin sateen takia maneesissa.

Aloitimme loivan kiemuran sekä volttien parissa ensin käynnissä ja sitten ravissa. Ehkä juuri ratsastusta edeltänyt pilatestunti oli tehnyt tehtävänsä, sillä löysin nyt jotenkin tosi napakan ja ryhdikkään istunnan. Hartiat pysyivät pystyssä ja kyynärpäissä oli kulma, ja korsetti piti koko pakettia kasassa. Käynnissä Aasia kulki oikein mukavalla tuntumalla pyöreänä ja tasaisena. Ravissa taivutusten vaihto suunnasta toiseen ei sujunut aivan yhtä pehmeästi, vaan etuosa lipsahti kiemuran kaarilla välillä omille teilleen. Ravivoltit vasemmalle sujuivat aika nätisti, mutta oikealle oli asetuksen kanssa työläämpää. Ope kehottikin käyttämään apuna hienovaraista takaosan väistätystä oikealla pohkeella, jos ei oikeaan puoleen meinannut saada voltille kääntyessä otetta. Aasia tarjosi kyllä mukavia pätkiä myös ravissa, ja olin erityisen tyytyväinen kun istunta pysyi näin mukavasti kasassa koko ajan.

Mukaan otettiin hetken päästä myös puomeja ja laukkaa. Toisella pitkällä sivulla jatkettiin loivan kiemuran ja volttien ratsastusta ravissa, ja toisen pitkän sivun suuntaisella linjalla ylitettiin kolme maapuomia 14 metrin eli neljän laukka-askeleen väleillä. Ensimmäisellä kerralla vastaan tulevat puomit olivat Aasialle ihmetyksen aihe, ja se oikein loikkasi ensimmäisen puomin yli sekä kiemurteli ja tuijotteli seuraavilla. Tehtävän käydessä tutuksi puomit ylittyivät rohkeasti ja vauhdikkaasti. Neljä laukkaa sopi väleihin varsin mukavasti. Laukkatehtävän myötä Aasia tietenkin vähän kuumui, joten ravikuviolla sitä joutui nyt rauhoittelemaan huomattavasti enemmän.

Tulimme puomilinjaa vielä toisesta suunnasta eli oikeassa laukassa, ja nyt haluttiin ensimmäiseen väliin lyhyempää laukkaa eli viisi askelta. Aasia mennä porhalsi linjan läpi kuin juna, joten ajatus viidennen askeleen sullomisesta mukaan tuntui ensin ihan mahdottomalta. Ponilta nimittäin katosi jarrut puomilinjalle kääntyessä. Aloin sitten ratsastaa linjalle niin, että nostin käynnistä laukan vasta juuri lyhyeltä sivulta puomeja kohti kääntyessä, ja näin vauhti ei ennen puomeja ehtinyt vielä kiihtyä liikaa vaan sain jonkinlaisen kontrollin säilytettyä. Tämän kikan avulla sain kuin sainkin ratsastettua ensimmäisen välin viidellä laukalla ja toisen neljällä, kuten tehtävänanto kuului.

Lopuksi ratsastimme vielä "puomiradan", johon kuului kaarevia linjoja määrittelemättömillä askelmäärillä, suora kolmen laukan linja sekä kentän poikki ylitettävä laukanvaihtoeste, jolla siis puomi oli ehkä 30 cm irti maasta. Ensimmäinen ratakierros alkoi aika mukavasti. Aasia imi eteenpäin, mutta oli vielä tasapainossa eikä liian kiireinen. Tällaisella laukalla askel osui puomeille nätisti, ja pikkuesteelle tuli näppärä hyppy ja laukanvaihto. Loppua kohti vauhti alkoi sitten kiihtyä ja meno muuttua etupainoiseksi, ja jäin puristamaan reisillä ilman kunnon mahdollisuuksia vaikuttaa laukkaan. Kolmen askeleen väliin ei sitten oikein mahduttukaan kunnolla. Menimme samaa tehtävää vielä toisen kierroksen. Aasia tuntui edelleen hieman vyöryvän eteenpäin, joten askel puomeille osui vähän tuurilla jos osui. Ohjaus kuitenkin toimi ja kaikki ylittyi reippaasti, eli siltä osin oli asiallista.

Tunnista jäi ihan kiva mieli, koska sileän osuus alussa meni oikein mukavasti ja puomeillakin välähteli hyviä pätkiä. Pääsin laukassakin istumaan jo ajoittain paremmin, ja silloin meno olikin hallitumpaa. Pidempien puomiratojen aikana istunta pääsi välillä pettämään, mikä näkyi heti kiireisempänä "eteenpäin kaatumisena" ponin osalta. Parhaimmillaan olimme kuitenkin puomeilla oikein päteviä. Kun vaan en könötä ja purista reisillä, niin ponikin malttaa ja alkaa löytää tasapainoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti