perjantai 7. lokakuuta 2016

Pientä takapakkia

Tuplavalmennuksen toisen tunnin menin siis Aasialla. Sen selässä en ollutkaan ollut kahteen viikkoon, joten oli syytäkin ottaa nyt yhteiset treenit ennen koulukisoja. Ehdimme hetken aikaa verrytellä omin päin. Aasia oli aluksi aivan todella jähmeä. Selkä ei toiminut, takaosa ei toiminut, eikä ravi oikein edes edennyt. Katsoin parhaaksi ottaa pian laukkaa liikkeen avaamiseksi. Ponipa ei meinannut ensin nostaa laukkaakaan! Huolestuin jo vähän, mutta kyllä Aasia siitä onneksi kohta heräsi. Eteen patistelun seurauksena tosin laukka meni sitten jo kiitämisen puolelle. Laukan jälkeen sentään ravi sujui paljon asiallisemmin, ja tuntumaakin alkoi löytyä.

Verryttelimme hetken aikaa vielä Artsin ohjauksessa. Laukassa oli edelleen kiireisyysongelmaa, ja vasen laukka putoili moneen kertaan pois, kun alettiin kaatua ympyrällä liikaa lapa edellä. Nokka tahtoi myös kääntyä oikealle, joten ohjeena oli hakea asetusta ulos. Se oli hankalaa, ja oltiin laukassa aivan liian monella mutkalla. Onneksi poni oli nyt sentään terävänä, eikä niin vaisu kuin aluksi.

Teimme pitkälti samoja tehtäviä kuin edeltävällä tunnilla. Ravissa siis tuli voltit pitkille sivuille ja niiden jälkeen siirtymisiä käyntiin uralla. Volteilla minun piti muistaa molempiin suuntiin ulko-ohja. Jäin kääntämään liikaa sisäohjalla, ja kaula pääsi etenkin oikeassa kierroksessa liikaa mutkalle. Ponin pään tulee pysyä etujalkojen välissä, joten etujalkoja pitää kääntää paremmin ja ulko-ohjan on oltava mukana. Ulko-ohja on myös se, joka volteilla säilyttää peräänannon. Ulko-ohjan tuntumaa parantamalla ravi pysyi volteilla ihan nätisti kasassa, mutta uralle palatessa Aasialla oli tapana hienovaraisesti levitä ja kiskoa itseään pitkäksi. Lääkkeenä tähän olivat siirtymiset käyntiin, joilla jyrääminen katkaistiin. Heti ponin tullessa käyntiin tapahtui myötäys, ja raviin piti palata välittömästi. Ideana oli saada siirtyminen tapahtumaan ikään kuin liioiteltuna puolipidätteenä jäämättä jauhamaan käyntiä askelta tai paria enempää.

Laukassa teimme 15 metrin voltteja sekä niiden jälkeen siirtymisen raviin määrätyssä pisteessä. Laukassa oli edelleen tasapaino hukassa, eli kiidettiin eteenpäin liian lujaa ja Aasia kiskoi itseään pitkäksi sekä kuskia satulassa eteen. Seurauksena nyökähtämisestäni etunojaan oli välittömästi raville putoaminen. Ohjeena oli siis liika vauhti pois, nojaa taakse, rytmitä laukkaa istunnalla. Helpommin sanottu kuin tehty! Voltti sujui yleensä laukassa pysyen, mutta ongelmakohta tuli sen jälkeen uralle palatessa, missä touhu meni molempien osalta etupainoiseksi. Tässä kohdassa oli siis oltava erityisen varuillaan ja pidettävä pohje kiinni sekä nojattava taakse. Vasemmassa laukassa piti myös ottaa voltilta uralle tullessa nopeita pidätteitä ulkoa, jotta poni olisi pitänyt itsensä kasassa. Näillä ohjeilla selvittiin laukassa lyhyelle sivulle asti, mutta se oli vähän taistelemista ja siirtyminen raviin tapahtui edelleen pudottaen.

En ollut oikein tyytyväinen suoriutumiseen tällä tunnilla. Ravissa oli kai ihan hyviäkin pätkiä, mutta sekin tuntui jotenkin selättömämmältä ja jähmeämmältä kuin parhaimmillaan. Takaosa pitäisi saada työskentelemään vielä paremmin. Suustakin Aasia oli vähän jähmeä, mikä lienee suoraa heijastumaa takaosan jähmeydestä. Laukka olikin sitten oma lukunsa, enkä paljon osannut Aasiaa nyt laukassa tukea. Ehkä yksinkertaisesti vaan ratsastin tänään huonosti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti