Koulukisojen kenraaliharjoitus

Koulukisapäivän aattona päästiin Tallinmäellä sopivasti vielä Artsin valmennukseen, tällä kertaa kolmen ratsukon ryhmässä. Kentälle oli laitettu treenejä varten oikein kouluaidat, mikä olikin hyvä juttu sillä se tilanahtaus valkoisten aitojen sisällä tuppaa tulemaan aina vähän yllätyksenä. Ahtaaltahan se areena tuntui nytkin, ja Vake liikkui alkuverryttelyssä kovin nahkeasti. Ravasimme ympyröitä ja muutamia lävistäjiä askelta pidentäen. Lävistäjillä ei Vake lähtenyt kunnolla eteen ilman raipalla hoputusta. Kun käännyimme lävistäjälle vasemmasta kierroksesta oli Vakella tapana tunkea lävistäjän alussa vasemmalle, ja näin ollen eteenratsastus hankaloitui entisestään kun jouduin ensin korjaamaan reittiä haluttuun suuntaan. Vinkkinä tähän tilanteeseen oli kääntyä lävistäjälle tarkoituksella vasta metrin-pari kirjaimen jälkeen. Näin pääsimme automaattisesti oikealle reitille ilman että lävistäjän alussa joutui taistelemaan mutkittelevan ponin kanssa ja saatoin keskittyä eteenratsastukseen heti alusta alkaen. Koska kisaohjelmassa tämän suunnan lävistäjälle käännytään tuomaripäätyä kohti ei tuomarille asti näy että pisteestä mennään hieman ohi, joten lävistäjälle kannattaa ehdottomasti ratsastaa tätä niksiä hyödyntäen myös kisaradalla.

Ratsastimme yksi kerrallaan kisaradan paloissa läpi aloittaen raviohjelmasta. Askeleen pidennyksissä sain ohjeeksi ratsastaa siirtymän alaspäin tekemättä varsinaista pidätettä, eli lopetin vain eteenratsastuksen ja se oli riittävä jarrutus. Kolmikaarisessa kiemurassa olin ensin huolimaton tien osalta enkä saanut kaarista symmetrisen kokoisia, joten sain mennä kiemurauralla sakkokierroksen. Lyhyellä sivulla L:ssä tehtävän pysähdyksen suhteen oli myös täsmällisyysongelmia, sillä Vake tuntui välillä ennakoivan ja töksähtävän pysähdykseen ensimmäisestä ajatuksesta, kun taas toisilla kerroilla se ei ollutkaan pysähtymässä yhtä ripeästi vaan valui pisteestä ohi. Pysähdys tuli helposti takaosa vasemmalle kääntyen, ja korjauksena tähän Artsi ohjeisti käyttämään pysähdyksessä vahvemmin vasenta ohjaa niin että niskaan tuli jopa pieni asetus vasempaan. Sama neuvo koski peruutusta, jossa Vake yritti pakittaa vinoon vasemmalle. Korjaus tuli vasemmasta ohjasta, ja koska oikealla puolella oli aita vastassa ohjasi vasemman ohjan käyttö peruutuksen suoraan.

Kun raviohjelmaa oli menty läpi pari kertaa siirryttiin ohjelman loppupuoliskon kimppuun. Laukassa tärkeimpänä ohjeena oli jälleen pystyssä istuminen niin nostossa kuin laukkakuvioissakin. Heti jos laukassa tuli ongelmia eli Vake vaikutti pudottavan kulman lähestyessä tai lävistäjällä raville tai yritti liirata johonkin suuntaan olin automaattisesti kumartumassa etunojaan, mutta sehän tietenkin vain hankaloitti ratsun vauhdin ja suunnan hallintaa. Näissä ongelmakohdissa huomasin selvästi kuinka paljon helpompaa oli ratsastaa kun en päästänyt vartaloa kallistumaan vaivihkaa eteen. Laukkaympyröillä puolestaan löytyi lopulta oikein kiva fiilis kun maltoin istua pystyssä ja ryhdikkäänä "takaosan päällä". Vake laukkasi ympyröillä ihan sujuvasti eteen ja pyöristyikin kun aloin istua jämäkästi pystyssä. Ei hassumpaa laukkaa Vakeksi! Laukkalävistäjillä ei päästy ihan uralle asti ennen kuin laukka putosi pois, mutta nämä onnistuivat kuitenkin paljon paremmin kuin viimeksi. Vasemmassa laukassa piti lävistäjällä tehdä ensin pari ”huijausvolttia” edelliskerran tapaan jotta Vake ei alkanut suunnitella laukanvaihtoa, mutta näiden auttamana sain lopulta ratsastettua vasemmassa laukassa lähestulkoon uralle asti. Edelliskerran muistaen näihin lävistäjiin saattoi olla jo varsin tyytyväinen.

Yksityiskohtainen ratatreeni kouluaitojen sisällä oli enemmän kuin paikallaan. Näillä hyvillä ohjeilla evästettynä lähdetään sitten pitkästä aikaa Vaken kanssa koulukisoihin. Odotukset eivät ole kisamenestyksen suhteen korkealla, mutta jospa Artsin opit mielessä pitäen pystyisin ratsastamaan radan edes joiltain osin paremmin ja järkevämmin.