Keskiviikon tunnilla menin Eetulla, joka on myös sunnuntaina ratsuni koulukisoissa. Treenasimme tänään voltteja sekä laukannostoja ja siirtymisiä laukasta raviin ja käyntiin. Eetulle tunti oli tänään päivän ensimmäinen, kun taas edelliskerroilla sillä ratsastaessani sillä on ollut jo yksi tunti alla. Mahdollisesti tällä oli jotain vaikutusta, sillä Eetu vaikutti tänään alkutunnista jossain määrin jäykemmältä.
Yritin ratsastaa Eetua taas aiemmin toimivaksi havaittujen periaatteiden mukaan, eli ensisijaisesti pyrin suoristamaan etuosaa ja ratsastamaan asetukset läpi niskan notkistamiseksi ja rentouttamiseksi. Teoriassa oikein hyvä idea, mutta käytännön toteutus jostain syystä ontui. Ope totesikin jossain välissä että Eetulla eivät ole etu- ja takaosa linjassa ja siksi se ei voi ottaa vielä kunnolla painoa taakse ja alkaa kantaa itseään pyöreämpänä. Niin turhauttavaa kun tietää että kaikki on siitä suoristumisesta kiinni mutta ei vaan saa suoristusta ratsastettua. Toki hetkittäin onnistuin tekemään oikeansuuntaisia korjauksia ja Eetu liikkui hetken pyöreämpänä kahdella ohjalla, mutta sitten menetin taas suoruuden hallinnan ja tuntuman pehmeyden ja palattiin lähtöruutuun.
Laukannostoja tehtiin ravista K.N. Specialin tehtävien mukaisesti, eli vasemman laukan nosto kentän keskellä ja oikean laukan nosto lyhyeltä sivulta. Laukannostot tapahtuivat aina jokseenkin eteen kaatuen, ei edestä nousten, enkä löytänyt niiden parantamiseksi mitään kunnollista ratkaisua. Laukkaympyröillä ope kehotti koko ajan työstämään asetusta ja suoruutta sekä niskaan rentoutta. Näin tulee ehdottomasti tehdä myös koulurataa kisoissa ratsastaessa, eikä vain tyytyä siihen millainen poni sattuu olemaan ja puskuttaa eteenpäin. Oikeassa laukassa sain pienillä vasta-asetuksilla ulkolapaa paremmin hallintaan, ja etuosan ryhti ja pyöreys paranivat heti. Raviinsiirtymisissä ope kehotti erityisesti keskittymään siihen että poni pysyisi takaosan päällä. Kun ratsastin siirtymisiin ajatuksen kanssa ja yrittäen vähän koota laukkaa ensin takaosalle onnistuivat siirtymiset hieman paremmin eikä aivan niin "pudoten" kuin aluksi.
Loppuraveissa Eetulla oli kiire. Vähän kiireiseltä ja altajuoksevalta se kyllä tänään vaikutti koko tunnin, mistä johtuen en varmasti muistanut ratsastaa sitä tarpeeksi pohkeella. Sain nyt ravissa vielä open neuvojen avulla Eetua pyöreämpään muotoon. Menimme vasemmassa eli hankalammassa kierroksessa ympyrällä, ja ope käski yksinkertaisesti "sulkemaan Eetun oikean kainalon". Sain mielikuvasta kiinni, ja korjasin ulkoavuilla ulos pullahtavaa oikeaa lapaa niin että etuosa ja kaula loksahtivat paremmin linjaan. Samalla piti vielä ratsastaa puolipidätteitä kiireisenä kipittävien etujalkojen hidastamiseksi. Aina hetkellisesti Eetu malttoi jäädä ravaamaan pyöreänä kahdella ohjalla, ja kun se tästä taas levisi sain korjattua sen ulkoavuilla ja puolipidätteillä takaisin. Ope totesi meidän olevan sellaisessa työvaiheessa jossa pyöreys kyllä löytyy aina välillä, mutta se ei vielä säily itsekseen vaan sen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa korjailua ja työstämistä. Ei ole helppoa, mutta näillä eväillä lähdetään kokeilemaan kisaradan suorittamista. K.N. Special vaikuttaisi olevan näistä lähtökohdista oikein sopiva ohjelma meille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti