Perjantain ohjelmassa oli Artsin valmennus, jossa menin Vakella kolmen ratsukon ryhmässä. Kävimme ensin kävelemässä peltolenkin, ja kentällä alettiin melkein saman tien verrytellä laukassa. Muutamia kierroksia laukattuamme Vake alkoi liikkua pehmeämmin, ja kun laukan jälkeen mentiin hetki kevyttä ravia tuntui se jo aika mukavalta.
Verryttelyjen jälkeen aloimme ratsastaa lävistäjiä pohkeenväistössä, askellajina ravi. Vake lähti sivulle melko kuuliaisesti, mutta väistöistä puuttui aluksi rentous ja pehmeys. Nenä siis nousi ylös kun alettiin poikittaa. Sain mielestäni sisäohjan pidettyä aika hyvin rentona, mutta jäin ehkä pitämään ulko-ohjasta liiankin napakasti kiinni. Pidätettä ulkoa toki tarvittiin, mutta piti muistaa myös myödätä. Artsi muistuttelikin rentouttamaan kädet ja myötäämään ohjaa pidätteen mennessä läpi, mutta samanaikaisesti piti kuitenkin jatkaa väistättävien pohjeapujen antamista. Näillä ohjeilla lävistäjien loppuun tuli mukavampia väistöaskeleita, joissa Vake ei ollut karkaamassa mihinkään vaikka ohjasta myötäsikin. Uralla ravatessa puolestaan saimme mennä hieman avomaisesti molempiin suuntiin, jotta sisäpohje saatiin läpi. Avotaivutus sekä napakka sisäpohkeen käyttö olivat ratkaisu sisäkyljen "pullahtamiseen", mikä Vaken kanssa on aina riesana varsinkin oikeassa kierroksessa. Usein sisäpohkeeni tahtoo olla vähän laiska ja alan ennemmin korjata tilannetta ohjalla, mutta ohjasta nypläämisen sijaan vasta rehellinen sisäpohkeella ratsastaminen auttaa varsinaiseen ongelmaan.
Seuraava tehtävämme oli nelikaarinen kiemura ja sen kaarille tehtävät laukannostot. Ensin menimme ravissa kaaret oikealle ja laukassa kaaret vasemmalle, sitten päinvastoin. Tässä vaiheessa tuntia Vake liikkui ravissa jo tosi kivassa muodossa ja taipuikin varsin notkeasti molempiin suuntiin. Kiemuran ravikaaret sujuivat siis nätisti. Laukannostot kentän keskellä tuottivat kuitenkin vaikeuksia, etenkin vasemmalle. Nostot tuppasivat olemaan turhan tahmeita ja lötköjä, ja niihin haluttiin lisää terävyyttä. Noston jälkeen Vake myös pääsi helposti kaatumaan sisäänpäin ja kaartamaan liian aikaisin, eli sisäpohjetta ei edelleenkään saanut unohtaa. Ohjeena oli ratsastaa nostoa edeltävä kaarre ravissa reippaasti eteen aktivoiden, ja nostoon tullessa ottaa pieni pidäte ja ravia lyhyemmäksi. Raipankin sai nostoon ottaa mukaan napakoittamaan laukkaan lähtöä, mutta Vake oli tänään melko pukittavaisella tuulella. Kun viimein autoin nostoa raipalla, "villiintyi" Vake nakkelemaan pari pukkia. Tämä takaosan irrottelu taisi kuitenkin olla vain hyväksi, sillä tämän jälkeen nostoista tuli vähän parempia. Kertaalleen nosto onnistui aivan nappiin, ja tästä nostosta Vake jatkoi laukassa eteenpäin hyvässä pyöreässä muodossakin.
Oikean laukan nostot onnistuivat paremmin, eli Vake lähti tässä suunnassa laukkaan paljon nohevammin. Onkohan tässä joku vinousjuttu, niin että vasemman laukan nostoon Vake tulee jotenkin hankalassa asennossa ja/tai istun itse sillä lailla vinkkuralla että nosto on paljon hankalampi? Oikean laukan nostoissakin sain kuitenkin olla tarkkana, jotta matka jatkui pätkän suoraan eteenpäin ennen oikealle kaartamista (sisäpohje!). Lopuksi sain vielä ratsastaa hetken pääty-ympyrän kaltaisella kuviolla, jossa lyhyen sivun suuntaiset osat mentiin suoraan ja pitkien sivujen kohdalla mentiin kaartaen samalla lailla kuin nelikaarisen kiemurauran kaarilla. Tämä olikin tosi näppärä kuvio, kun vuoroin pääsi sekä suoristamaan että taivuttamaan. Vake alkoi tässä tulla paremmin ulko-ohjalle, ja pääsin hellittämään sisäohjasta sekä aktivoimaan laukkaa paremmin tuntumaa kohti. Näin poni tuli oikeassakin laukassa lopulta "kuolaimelle" ja laukkasi hetken pyöreänä. Pyöreys on viime aikoina ollut laukasta hukassa, joten tämän tunnin onnistumisiin lukeutuu se että Vake meni laukassa edes pari pätkää nätisti pyöreänä.
Olipa taas hyvä ja tehokas tunti! Ongelmilta ei vältytty, mutta työskentely oli sikäli onnistunutta että Vake tuntui ravissa oikein hyvältä. Laukassa töitä sai tehdä paljon, mutta sekin palkittiin muutamalla kivalla nostolla ja pyöreämmällä hetkellä. Sisäpohkeen tärkeydestä tuli monta konkreettista muistutusta tehtävien aikana, ja sisäpohkeen läpi ratsastaminen oli selvästi avain suorempaan ja letkeämpään liikkumiseen. Jospa se laukkakin lähtee tästä paranemaan, sillä kouluvalmennuksia on näillä näkymin varsin säännöllisesti luvassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti