tiistai 21. kesäkuuta 2016

Ihanat, kamalat ympyräväistöt

Maastolenkin jälkeen menin vielä iltatunnille ratsunani Aasia. Kuuden ratsukon koulutunti alkoi aktiivisen käynnin etsimisellä, ja tämän jälkeen jatkoimme verryttelyjä ravissa ratsastaen ympyröitä ja lävistäjiä. Toisella lävistäjällä tehtävänä oli temponlisäys ja toisella puolestaan ravin lyhentäminen. Aasia liikkui jo tunnin alussa melko mukavasti ja tasoittui tuntumalle kohtalaisen hyvin. Oikealle taipuminen oli vähän haastavaa, mutta poni ei kuitenkaan kiirehtinyt. Temponlisäyksissä piti muistaa pitää yläkroppa pystyssä eikä keikahtaa etukenoon samalla kun antoi muodon venyä hieman pidemmäksi.

Jatkoimme työskentelyä kolmen ratsukon pääty-ympyröillä, joilla väistätettiin pienissä pätkissä takaosaa ulospäin. Väistöaskelten jälkeen annettiin taas käynnin venyä hetken aikaa rennommin eteenpäin. Käynnissä väistöt onnistuivat vielä suunnilleen asiallisesti, ja niiden kautta Aasia tuli myös vähän paremmin ulko-ohjan tuelle. Oikea kierros oli selvästi vaikeampi, ja aivan täydellisesti läpi eivät oikea pohje ja vasemman ohjan pidäte loppujen lopuksi menneet. Väistöjen välillä Aasia kuitenkin rentoutui ihan asiallisesti. Ravissa olikin sitten hankalampaa, enkä ehtinyt ajoittaa väistättäviä pohjeapuja ja jarruttavaa ohjaa yhteen ennen kuin poni oli jo jännittyneenä kiirehtinyt alta pois. Tilannetta ei ainakaan helpottanut se, että mukaan lisättiin laukannostoja väistöaskelten jälkeen. Aasia meni niin kiireiseksi, ettei sen enempää väistö kuin nostokaan ollut onnistua kunnolla. Pidätettä ei saanut läpi muutoin kuin käymällä välillä käynnissä asti.

Vasemmassa kierroksessa ympyräväistöt sujuivat käynnissä oikein nätisti. Tämä oli helpompi väistösuunta, johon tehtävä onnistui kevyillä avuilla kaikessa rauhassa ja rentona. Ravissa Aasialla oli kuitenkin edelleen liian kiire, enkä saanut istuntaa pidettyä läheskään tarpeeksi jämäkkänä. Ehkä tälläkin tunnilla olisi kannattanut nostaa jalustimet kaulalle? Sain tosissani taistella vatsalihasten kanssa, jotta Aasia vähänkään kuunteli eikä kipittänyt malttamattomana karkuun. Aasia alkoi myös loppua kohti mennä taas selvästi hätäisemmäksi ja sähläävämmäksi, ja se tulkitsi väistättävän pohkeen yleensä laukannostoavuksi. Tehtävä taisi olla meille vähän liian vaikea. Jos jäin vain ravaamaan tai tein vähän siirtymisiä käyntiin sain Aasian kyllä rauhoittumaan ja tasoittumaan, mutta jos yritin raviväistöä tai laukkapätkiä niin pakka levisi kiirehtimiseen ja hätäilyyn.

Ympyräväistöt ravissa laukannostoineen olivat meille nyt liikaa, mutta en kuitenkaan ollut aivan huonolla mielellä tunnin jälkeen, sillä muilta osin meno oli ihan kelvollista. En saanut tällä kertaa niin hyvin ponia avuille ja omaa istuntaa napakaksi kuin viimeksi valmennuksessa, mutta harvoinpa sitä tavallisella ryhmätunnilla asiat onnistuvat yhtä hyvin kuin valmennuksissa. Siirtymisiä käynnin ja ravin välillä tai ravin hetkellisiä lyhentämisiä olisin varmasti voinut tehdä oma-aloitteisesti enemmän sen sijaan, että matkustelin ravissa liian pitkiä pätkiä vain eteenpäin ja odottelin homman toimivan itsekseen. Parhaimmillaan saan kyllä Aasian kulkemaan nätisti, mutta ihan ilmaiseksi se ei tule vaan ratsastaessa pitää olla koko ajan napakkana ja hereillä sekä keskustella ponin kanssa jo ennen kuin se on hävinnyt avuilta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti