Viimeisen leiripäivän aamuna ratsastettiin koulutunti. Hevosvalikoimassa oli mukana myös Cinda, jonka nappasin heti itselleni. Tunti ratsastettiin ulkokentällä ja sen piti uusi ope, jonka silmien alla emme olleet vielä tällä viikolla ratsastaneet.
Tunnin tehtäviin kuului avotaivutusta toisella pitkällä sivulla käynnissä ja ravissa sekä pääty-ympyröitä ravissa ja laukassa. Ope kiinnitti erityisen paljon huomiota istuntaan. Valitettavasti ainakin omalla kohdallani pääsi usein käymään niin, että jäin pyörimään kentän kauempaan päätyyn, jossa oli kuivaa ja parempi pohja, ja livahdin open silmien alta vetisestä ja upottavasta päädystä nopeasti ohitse. Toki kaukaisempaankin päätyyn tuli välillä ohjeita. Cindan toimintaperiaatteet olivat minulle jo teoriassa selvillä, eli yritin ratsastaa sitä mahdollisimman paljon pohkeella ja saada tuntuman tasaiseksi. Suurin osa tunnistahan siinä meni Cindan moottoria käynnistellessä, ja varsinkin alku oli varsin epätasaista menoa. Pohjetta, pohjetta, pohjetta. Ympyröillä ja varsinkin siellä vähemmän upottavalla pohjalla tuli kyllä ihan pyöreitä ja hyviäkin pätkiä. En tiedä kuvittelenko, mutta tuntui kuin Cinda olisi liikkunut nihkeämmin pehmeällä ja upottavalla kentällä kuin aikaisemmalla tunnilla maneesissa. Ope ohjeisti hakemaan vielä rentoutta ja pehmeyttä koko istuntaan sekä erityisesti hartioihin.
Laukkatyöskentely sai Cindaa paremmin liikkeelle ja pyöreäksi. Tuntuma jäi kuitenkin vielä melko tyhjäksi, joten pohjetta olisi tarvittu luultavasti vieläkin lisää, jotta poni olisi ollut aivan rehellisesti ohjan ja pohkeen välissä. Oikeassa laukassa mentiin ympyrällä paremmin ulko-ohjan tuella, mutta vasemmassa laukassa taipuminen ei ollut yhtä nättiä, ja pyörin ympyrällä jonkin aikaa ennen kuin Cinda loksahti taas pyöreäksi. Yritin löytää vielä sitä kunnollista tuntumaa laukassa, mutta jouduin tyytymään pyöreänä laukkaamisen hieman tyhjällä ohjalla. Loppuraveissa Cinda liikkui jo melko kivasti eteenpäin, ja venytti vähän kaulaakin.
Tällä tunnilla ei tullut aivan samanlaisia vau-fiiliksiä kuin edellisellä kerralla Cindan kanssa, vaikka kivoja pätkiä poni tarjosikin silloin kun liikkui aktiivisesti ja tasoittui. Pohkeella olisi pitänyt ilmeisesti ratsastaa vieläkin enemmän ja napakammin, ja olisi kyllä hirmuisen kätevää, jos osaisi istua rennosti ja jäntevästi myös silloin, kun poni liikkuu selkä alhaalla ja poissa tuntumalta. Ehkä odotin tältä tunnilta vielä parempaa menoa, mutta olihan se Cinda taas ihana. Onneksi pääsin ratsastamaan sillä edes nämä kaksi kertaa leiriviikon aikana.
Tunnin tehtäviin kuului avotaivutusta toisella pitkällä sivulla käynnissä ja ravissa sekä pääty-ympyröitä ravissa ja laukassa. Ope kiinnitti erityisen paljon huomiota istuntaan. Valitettavasti ainakin omalla kohdallani pääsi usein käymään niin, että jäin pyörimään kentän kauempaan päätyyn, jossa oli kuivaa ja parempi pohja, ja livahdin open silmien alta vetisestä ja upottavasta päädystä nopeasti ohitse. Toki kaukaisempaankin päätyyn tuli välillä ohjeita. Cindan toimintaperiaatteet olivat minulle jo teoriassa selvillä, eli yritin ratsastaa sitä mahdollisimman paljon pohkeella ja saada tuntuman tasaiseksi. Suurin osa tunnistahan siinä meni Cindan moottoria käynnistellessä, ja varsinkin alku oli varsin epätasaista menoa. Pohjetta, pohjetta, pohjetta. Ympyröillä ja varsinkin siellä vähemmän upottavalla pohjalla tuli kyllä ihan pyöreitä ja hyviäkin pätkiä. En tiedä kuvittelenko, mutta tuntui kuin Cinda olisi liikkunut nihkeämmin pehmeällä ja upottavalla kentällä kuin aikaisemmalla tunnilla maneesissa. Ope ohjeisti hakemaan vielä rentoutta ja pehmeyttä koko istuntaan sekä erityisesti hartioihin.
Laukkatyöskentely sai Cindaa paremmin liikkeelle ja pyöreäksi. Tuntuma jäi kuitenkin vielä melko tyhjäksi, joten pohjetta olisi tarvittu luultavasti vieläkin lisää, jotta poni olisi ollut aivan rehellisesti ohjan ja pohkeen välissä. Oikeassa laukassa mentiin ympyrällä paremmin ulko-ohjan tuella, mutta vasemmassa laukassa taipuminen ei ollut yhtä nättiä, ja pyörin ympyrällä jonkin aikaa ennen kuin Cinda loksahti taas pyöreäksi. Yritin löytää vielä sitä kunnollista tuntumaa laukassa, mutta jouduin tyytymään pyöreänä laukkaamisen hieman tyhjällä ohjalla. Loppuraveissa Cinda liikkui jo melko kivasti eteenpäin, ja venytti vähän kaulaakin.
Tällä tunnilla ei tullut aivan samanlaisia vau-fiiliksiä kuin edellisellä kerralla Cindan kanssa, vaikka kivoja pätkiä poni tarjosikin silloin kun liikkui aktiivisesti ja tasoittui. Pohkeella olisi pitänyt ilmeisesti ratsastaa vieläkin enemmän ja napakammin, ja olisi kyllä hirmuisen kätevää, jos osaisi istua rennosti ja jäntevästi myös silloin, kun poni liikkuu selkä alhaalla ja poissa tuntumalta. Ehkä odotin tältä tunnilta vielä parempaa menoa, mutta olihan se Cinda taas ihana. Onneksi pääsin ratsastamaan sillä edes nämä kaksi kertaa leiriviikon aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti