Toisen kurssipäivän aamuna työskentely jatkui taivutusteemalla. Herättelimme hevoset parilla käyntiväistöllä, ja aloitimme raviverryttelyn ratsastaen keskiympyröitä. Eilisten harjoitusten ansiosta Vake oli heti alusta alkaen oikein hyvä ratsastaa. Ravi eteni heti verryttelyssä varsin hyvällä energialla, ja etenkin vasemmassa kierroksessa löytyi myös kivasti pyöreyttä ja ryhtiä. Tilanteen mukaan myödättiin ja kehuttiin joko sisä- tai ulkokädellä, ja kehumaan tosiaan pääsikin, kun Vake tarjosi niin hyvää menoa.
Laukkaverryttely tehtiin myöskin keskiympyröillä. Tilanne oli laukan osalta melko lailla eilisen kaltainen, eli oikeassa kierroksessa Vake pyrki liiraamaan ulos ja suurentamaan ympyrää. Vasempaan laukkaan oli helpompi päästä käsiksi, ja tässä suunnassa korjattiin erityisesti sisälavan päälle nojaamista. Sain taas keskittyä siirtämään omaa painoani paremmin ulkotakajalan päälle, missä apuna toimi katseen kääntäminen ulos. Samalla piti aktivoida sisätakajalkaa raipalla, asettaa ja kääntää sisäohjalla, sekä myödätä ja kehua sisäkädellä laukan alkaessa pyöriä ylöspäin ja Vaken hakeutuessa pyöreäksi. Samat toimenpiteet toistettiin aina uudestaan heti, kun laukka alkoi jumittua.
Päätehtävänä työskentelimme kuviolla, joka alkoi pitkän sivun päättävään kulmaan ratsastettavalla voltilla. Voltin jälkeen käännyttiin pituushalkaisijalle, josta lähti pohkeenväistö kohti uraa. Uralle tullessa väistöstä vaihdettiin avotaivutukseen kohti pitkän sivun loppua, johon ratsastettiin jälleen voltti. Kaikki tämä tapahtui harjoitusravissa, ja suunta vaihtui joka kierroksella eli väistö ja avo tehtiin vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle. Ohjeena avotaivutukseen oli kuljettaa liikettä eteenpäin sisäpohkeella sekä "avata" etuosaa uran sisäpuolelle sisäohjalla. Yläkroppaa käännetään samaan suuntaan kuin minne hevosen etuosan kuuluisi kääntyä, kun taas katse tuli kiinnittää liikkeen suuntaan eli kohti pitkän sivun loppua.
Tänäänkin pohkeenväistö vasemmalle oli nihkeämpi, ja tämän seurauksena myös saman suunnan avotaivutus oli hankalampi ratsastaa. Väistönhän oli tarkoitus ikään kuin valmistella hevonen avoa varten. Ohjeena väistöön oli asettaa oikealle, myödätä oikea ohja antamaan tilaa sisäetujalan liikkeelle, sekä kuljettaa etuosaa väistättävällä pohkeella eteen ja sivulle. Toistojen myötä paransimme suoriutumista tämän hankalamman suunnan väistöstä ja avosta, ja onnistunut väistö tosiaankin tuki sujuvampaa avotaivutuksen ratsastamista. Voltilla oikealle ohjeena oli kääntää ponin silmät menosuuntaan, sillä kaulan kääntymisestä huolimatta Vake jäi helposti pälyilemään ulos vasemmalle. Samoin piti kääntää myös omaa katsetta, ja myötäys tapahtui ulko-ohjalla.
Oikealle väistöt sujuivat oikein mukavasti, ja avotaivutus tapahtui sekin luontevammin ja helpommin tähän suuntaan. Koko tehtävän ratsastus sujui suorastaan mallikelpoisesti. Volteilla vasemmalle ohjeena oli estää sisälavalle kaatumista, enkä saanut myöskään epähuomiossa kaatua itse sisäänpäin. Taas siis haluttiin ratsastajan painoa enemmän ulkotakajalalle, ja sisäohja toimi hieman nostavana apuna. Sisäohja oli myös se, joka tämän suunnan volteilla myötäsi.
Vake oli tällä tunnilla tosi hyvä! Sen liikkuminen tuntuu paranevan kurssin edetessä koko ajan, ja tällä tunnilla ravi oli oikeinkin notkeaa ja letkeää. Muotokin oli mukavan vakaa ja kevyt, eikä Vake ainakaan pahemmin nojaile ohjaan vaan jopa kantaa itseään. Vaikka toinen väistösuunta ei ollut aivan niin helppo, niin olin kokonaisuutena tosi tyytyväinen tuntiin. Vakella oli jopa mukavasti energiaakin, eli se liikkui hyvin itse eteenpäin. Ainakin tähän asti kurssin harjoitukset ovat siis tehonneet meihin paremmin kuin olisin osannut odottaakaan.
Laukkaverryttely tehtiin myöskin keskiympyröillä. Tilanne oli laukan osalta melko lailla eilisen kaltainen, eli oikeassa kierroksessa Vake pyrki liiraamaan ulos ja suurentamaan ympyrää. Vasempaan laukkaan oli helpompi päästä käsiksi, ja tässä suunnassa korjattiin erityisesti sisälavan päälle nojaamista. Sain taas keskittyä siirtämään omaa painoani paremmin ulkotakajalan päälle, missä apuna toimi katseen kääntäminen ulos. Samalla piti aktivoida sisätakajalkaa raipalla, asettaa ja kääntää sisäohjalla, sekä myödätä ja kehua sisäkädellä laukan alkaessa pyöriä ylöspäin ja Vaken hakeutuessa pyöreäksi. Samat toimenpiteet toistettiin aina uudestaan heti, kun laukka alkoi jumittua.
Päätehtävänä työskentelimme kuviolla, joka alkoi pitkän sivun päättävään kulmaan ratsastettavalla voltilla. Voltin jälkeen käännyttiin pituushalkaisijalle, josta lähti pohkeenväistö kohti uraa. Uralle tullessa väistöstä vaihdettiin avotaivutukseen kohti pitkän sivun loppua, johon ratsastettiin jälleen voltti. Kaikki tämä tapahtui harjoitusravissa, ja suunta vaihtui joka kierroksella eli väistö ja avo tehtiin vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle. Ohjeena avotaivutukseen oli kuljettaa liikettä eteenpäin sisäpohkeella sekä "avata" etuosaa uran sisäpuolelle sisäohjalla. Yläkroppaa käännetään samaan suuntaan kuin minne hevosen etuosan kuuluisi kääntyä, kun taas katse tuli kiinnittää liikkeen suuntaan eli kohti pitkän sivun loppua.
Tänäänkin pohkeenväistö vasemmalle oli nihkeämpi, ja tämän seurauksena myös saman suunnan avotaivutus oli hankalampi ratsastaa. Väistönhän oli tarkoitus ikään kuin valmistella hevonen avoa varten. Ohjeena väistöön oli asettaa oikealle, myödätä oikea ohja antamaan tilaa sisäetujalan liikkeelle, sekä kuljettaa etuosaa väistättävällä pohkeella eteen ja sivulle. Toistojen myötä paransimme suoriutumista tämän hankalamman suunnan väistöstä ja avosta, ja onnistunut väistö tosiaankin tuki sujuvampaa avotaivutuksen ratsastamista. Voltilla oikealle ohjeena oli kääntää ponin silmät menosuuntaan, sillä kaulan kääntymisestä huolimatta Vake jäi helposti pälyilemään ulos vasemmalle. Samoin piti kääntää myös omaa katsetta, ja myötäys tapahtui ulko-ohjalla.
Oikealle väistöt sujuivat oikein mukavasti, ja avotaivutus tapahtui sekin luontevammin ja helpommin tähän suuntaan. Koko tehtävän ratsastus sujui suorastaan mallikelpoisesti. Volteilla vasemmalle ohjeena oli estää sisälavalle kaatumista, enkä saanut myöskään epähuomiossa kaatua itse sisäänpäin. Taas siis haluttiin ratsastajan painoa enemmän ulkotakajalalle, ja sisäohja toimi hieman nostavana apuna. Sisäohja oli myös se, joka tämän suunnan volteilla myötäsi.
Vake oli tällä tunnilla tosi hyvä! Sen liikkuminen tuntuu paranevan kurssin edetessä koko ajan, ja tällä tunnilla ravi oli oikeinkin notkeaa ja letkeää. Muotokin oli mukavan vakaa ja kevyt, eikä Vake ainakaan pahemmin nojaile ohjaan vaan jopa kantaa itseään. Vaikka toinen väistösuunta ei ollut aivan niin helppo, niin olin kokonaisuutena tosi tyytyväinen tuntiin. Vakella oli jopa mukavasti energiaakin, eli se liikkui hyvin itse eteenpäin. Ainakin tähän asti kurssin harjoitukset ovat siis tehonneet meihin paremmin kuin olisin osannut odottaakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti