Lepotauon jälkeen ratsastimme iltapäivällä toisen kurssitunnin. Koska menimme samoilla hevosilla kuin aamulla, ei nyt tarvittu mittavia alkuverryttelyjä, vaan pääsimme varsin jouhevasti jatkamaan aamun harjoitusten pohjalta eteenpäin. Kävimme toki ensin kaikki askellajit läpi. Vakea sai taas ensin hieman herätellä ja notkistella, mutta vasemmassa kierroksessa se alkoi varsin pian liikkua mukavan pyöreänä tuntumalla. Oikealle mennessä oli vielä enemmän tehtävää taipumisen ja suoruuden kanssa, eli kaula kääntyi liikaakin kun taas etujalat seikkailivat ulkona. Pidin saman linjan kuin aamulla, eli yritin pitää pohkeella ratsastamisen minimissä ja pyysin lisää liikettä kevyellä raipalla.
Laukkaverryttelyn teimme keskiympyrällä. Teoriatunnilla oli ollut puhetta siitä, että laukassa pitäisi pyrkiä istumaan erityisesti "ulkotakajalan päälle" sekä aktivoimaan sisätakajalkaa, joka yhdessä ulkoetujalan kanssa huolehtii laukan ponnistamisesta. Niinpä hain nyt painoa erityisesti "taakse-ulos", ja sain vinkiksi käyttää vasemmassa laukassa apukeinona katseen kääntämistä ulos sivulle. Toimi! Laukan rytmi ja rullaavuus paranivat tällä pienellä painopisteen siirrolla. Vasemmassa laukassa tulikin mukavan pyöreitä pätkiä. Oikeassa laukassa sen sijaan taisteltiin edelleen liiraavan ulkolavan sekä liikaa kääntyvän kaulan kanssa. Nyt minun tuli kääntää ylävartaloani enemmän ympyrän suuntaan, joten keskityin viemään oikeaa hartiaa taaksepäin. Tämä auttoi Vaken kääntämisessä. Vahva ulko-ohjan tuki oli oikeassa laukassa avain pyöreyden säilyttämiseen. Hämmästyttävästi Vake myös laukkasi itse eteenpäin, vaikka välillä toki piti raipalla muistutella.
Jatkoimme sitten samaa porrasväistötehtävää kuin aamulla. Nyt työstimme väistöjä ensin vasemmalle, mutta teimme lopuksi vielä väistöjä molempiin suuntiin. Vasemmalle väistäminen olikin Vakella vähemmän sujuvaa, eikä se tullut yhtä helposti ulko-ohjalle tämän suunnan väistöissä. Sivulle kyllä mentiin, mutta tuntui vähän työläältä eikä poni rentoutunut niskasta, eli jokin palanen pelistä puuttui. Ainakin tarvittiin lisää ajatusta eteenpäin niin väistöissä kuin niiden välilläkin, joten keskityin suoristuspätkillä erityisesti eteen ratsastamiseen. Työskentely väistäen ja suoristaen teki pikkuhiljaa tehtävänsä, ja pari kertaa Vake väistikin vasemmalle jo oikein nohevasti ristiin astuen ja ulko-ohjan tuntumalla. Liike meinasi väistökuviolla sammua, joten sitä piti vaan muistaa ratsastaa eteen, muttei edelleenkään puskien tai tuupaten. Vake teki kyllä hyvin töitä, mutta ihan helppoa tämä ei tainnut sille olla.
Lopuksi lisäsimme mukaan laukannostot väistöjen päätteeksi. Nyt väistöä jatkettiin mahdollisuuksien mukaan keskeytyksettä pituushalkaisijalle asti, ja tässä nostettiin väistättävän pohkeen puoleinen laukka. Laukassa jatkettiin päädystä seuraavalle pitkälle sivulle, johon tuli voltti. Väistön päätteeksi Vake teki ehdottomasti napakimmat ja parhaiten takaosalta ponnistavat nostot pitkiin aikoihin, ja pääsin jopa nostamaan melko lailla ilman pohjetta ja vain lantiota keinauttaen. Vasemman laukan nostot olivat parempia, mikä oli yhteneväistä sen kanssa, että vasemmasta pohkeesta väistö onnistui jouhevammin. Laukka itsessään olisi saanut edetä vielä paremmin, eli Vake jäi vähän paikoilleen, mutta ryhtiä ja pyöreyttä oli aika mukavasti.
Tälläkin tunnilla työskentely oli varsin onnistunutta. Erityisen tyytyväinen olin laukannostoihin, ja raviväistöjen sujuminen rennosti ja kuuliaisesti on sekin iloinen asia. Tällä tunnilla päästiin Vakea monestikin kehumaan, kun se hakeutui itse mukavaan muotoon ja liikkui läpi selän. Matalaa ja maahan sidottua tämä meno toki on, mutta ei Vakelta voi enempää vaatia kuin mihin sillä on edellytykset. Kyllä se kuitenkin parhaansa mukaan työskentelee, kun sitä ratsastaa järkevästi eikä tapa sen työmotivaatiota puskemisella ja päällekkäisillä avuilla.
Laukkaverryttelyn teimme keskiympyrällä. Teoriatunnilla oli ollut puhetta siitä, että laukassa pitäisi pyrkiä istumaan erityisesti "ulkotakajalan päälle" sekä aktivoimaan sisätakajalkaa, joka yhdessä ulkoetujalan kanssa huolehtii laukan ponnistamisesta. Niinpä hain nyt painoa erityisesti "taakse-ulos", ja sain vinkiksi käyttää vasemmassa laukassa apukeinona katseen kääntämistä ulos sivulle. Toimi! Laukan rytmi ja rullaavuus paranivat tällä pienellä painopisteen siirrolla. Vasemmassa laukassa tulikin mukavan pyöreitä pätkiä. Oikeassa laukassa sen sijaan taisteltiin edelleen liiraavan ulkolavan sekä liikaa kääntyvän kaulan kanssa. Nyt minun tuli kääntää ylävartaloani enemmän ympyrän suuntaan, joten keskityin viemään oikeaa hartiaa taaksepäin. Tämä auttoi Vaken kääntämisessä. Vahva ulko-ohjan tuki oli oikeassa laukassa avain pyöreyden säilyttämiseen. Hämmästyttävästi Vake myös laukkasi itse eteenpäin, vaikka välillä toki piti raipalla muistutella.
Jatkoimme sitten samaa porrasväistötehtävää kuin aamulla. Nyt työstimme väistöjä ensin vasemmalle, mutta teimme lopuksi vielä väistöjä molempiin suuntiin. Vasemmalle väistäminen olikin Vakella vähemmän sujuvaa, eikä se tullut yhtä helposti ulko-ohjalle tämän suunnan väistöissä. Sivulle kyllä mentiin, mutta tuntui vähän työläältä eikä poni rentoutunut niskasta, eli jokin palanen pelistä puuttui. Ainakin tarvittiin lisää ajatusta eteenpäin niin väistöissä kuin niiden välilläkin, joten keskityin suoristuspätkillä erityisesti eteen ratsastamiseen. Työskentely väistäen ja suoristaen teki pikkuhiljaa tehtävänsä, ja pari kertaa Vake väistikin vasemmalle jo oikein nohevasti ristiin astuen ja ulko-ohjan tuntumalla. Liike meinasi väistökuviolla sammua, joten sitä piti vaan muistaa ratsastaa eteen, muttei edelleenkään puskien tai tuupaten. Vake teki kyllä hyvin töitä, mutta ihan helppoa tämä ei tainnut sille olla.
Lopuksi lisäsimme mukaan laukannostot väistöjen päätteeksi. Nyt väistöä jatkettiin mahdollisuuksien mukaan keskeytyksettä pituushalkaisijalle asti, ja tässä nostettiin väistättävän pohkeen puoleinen laukka. Laukassa jatkettiin päädystä seuraavalle pitkälle sivulle, johon tuli voltti. Väistön päätteeksi Vake teki ehdottomasti napakimmat ja parhaiten takaosalta ponnistavat nostot pitkiin aikoihin, ja pääsin jopa nostamaan melko lailla ilman pohjetta ja vain lantiota keinauttaen. Vasemman laukan nostot olivat parempia, mikä oli yhteneväistä sen kanssa, että vasemmasta pohkeesta väistö onnistui jouhevammin. Laukka itsessään olisi saanut edetä vielä paremmin, eli Vake jäi vähän paikoilleen, mutta ryhtiä ja pyöreyttä oli aika mukavasti.
Tälläkin tunnilla työskentely oli varsin onnistunutta. Erityisen tyytyväinen olin laukannostoihin, ja raviväistöjen sujuminen rennosti ja kuuliaisesti on sekin iloinen asia. Tällä tunnilla päästiin Vakea monestikin kehumaan, kun se hakeutui itse mukavaan muotoon ja liikkui läpi selän. Matalaa ja maahan sidottua tämä meno toki on, mutta ei Vakelta voi enempää vaatia kuin mihin sillä on edellytykset. Kyllä se kuitenkin parhaansa mukaan työskentelee, kun sitä ratsastaa järkevästi eikä tapa sen työmotivaatiota puskemisella ja päällekkäisillä avuilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti