Innostuin maanantai-iltana vielä mukaan lisätunnille, sillä luvassa oli puomiharjoituksia. Vapaana olevista ratsuista valitsin vuonohevostamma Nupun, joka olikin jo viime kesältä minulle tuttu. Sadetta tuli kuin saavista kaataen, joten tämäkin tunti mentiin maneesissa. Sateen kohina kattoon toi vielä oman haasteensa, sillä kaikkia open ohjeita ei tässä taustamelussa meinannut mitenkään kuulla. Jopas meille sattui leirisäät!
Menimme hyvin yksinkertaisia puomiharjoituksia ja niitäkin enimmäkseen ravissa, joten tämä meni aika lailla koulutunnista, ja varsinkin ravia ehti työstää aika mukavasti. Nuppua sai aluksi hieman herätellä liikkeelle, mutta varsinaisesti laiska se ei ollut. Pienessä maneesissa vaan liike jäi helposti vähän hitaaksi. Otin taktiikaksi napakan pohkeilla ratsastamisen, ja tunnin edetessä pidemmälle tämä tuntuikin tuottavan tulosta. Aluksi Nuppu vaikutti melko jäykkäniskaiselta pötkylältä, mutta moottorin käynnistyessä poni alkoi jo vähän myödätäkin niskastaan. Lyhyissä pätkissä meno tuntui ihan mukavan letkeältä ja kevyeltä, mutta en saanut Nuppua jäämään apujen väliin pidemmäksi ajaksi. Selvästi Nuppu kyllä osaa työskennellä pyöreänä ja kevyenä, mutta ihan ilmaiseksi se ei tällaista menoa tarjonnut. Välillä herpaannuin ja unohdin pohkeet, mutta kun keskityin ratsastamaan napakasti ja oikein niin Nuppu kulki taas pätkän pyöreämpänä.
Aluksi ratsastimme pitkään ja hartaasti puomisarjaa pienellä pääty-ympyrällä. Puomit oli nostettu ulkoreunasta ylös maasta, ja tehtävän ideana oli vaihdella askeleen pituutta ratsastaen välillä puomisarjan sisäreunasta ja välillä ulkoreunasta. Aluksi nuppu piti saada kääntymään tehokkaammin ulkopohkeella, mutta myöhemmin pääasiallisena ongelmakohtana oli sisäpohkeen läpimeno. Etenkin pientä ympyrää puomien sisäreunasta ratsastaessa Nuppu lähti kaatumaan suoralla rungolla pohjetta vastaan, eli se olisi pitänyt saada taipumaan notkeammin. Ohjeena oli nostaa sisäkättä ylöspäin samalla, kun käytin sisäpohjetta. Parhaimmat ravipuomien ylitykset tulivat tunnin loppupuolella, kun Nupun askel venyi jo letkeämmin pidemmäksi.
Laukassa ylitimme pääty-ympyrällä yksittäistä minikavalettia ja pitkällä sivulla maapuomia. Nupun laukkaa piti ensin patistella pyörimään kunnolla, mutta pohkeella ratsastaessa tuli laukassakin pyöreitä hetkiä etenkin pääty-ympyrällä. Puomi ja kavaletti ylittyivät enimmäkseen ihan näppärästi, tosin Nupun laukassa ei tuntunut olevan ainakaan tällä hetkellä kovin paljon lyhentämis- tai pidentämisvaraa. Sopiva askel kavaletille löytyi näin ollen lähinnä kaarretta säätelemällä. Rytmi pysyi melko tasaisena, mutta edelleen olisi poni saanut taipua paremmin kavaletille tullessaan.
Loppuraveissa Nuppu oli mukavan pyöreä ja letkeä sekä hyvällä tuntumalla, joten tunnin työskentely oli tuottanut tulosta. Lyhytkaulaisuudesta ja pötkylämäisyydestä huolimatta Nuppu osaa kyllä olla yllättävän kiva. Viime kesänäkin sain siitä muutamia parempia pätkiä irti, mutta nyt osasin mielestäni ratsastaa tätäkin ponia vähän paremmin. Laukkaa olisi pitänyt saada paremmin takaosan päälle ja pyörimään, mutta ravi oli lopulta aika näppärää. Tykkään Nupusta, ja silläkin menisin mielelläni lisää.
Menimme hyvin yksinkertaisia puomiharjoituksia ja niitäkin enimmäkseen ravissa, joten tämä meni aika lailla koulutunnista, ja varsinkin ravia ehti työstää aika mukavasti. Nuppua sai aluksi hieman herätellä liikkeelle, mutta varsinaisesti laiska se ei ollut. Pienessä maneesissa vaan liike jäi helposti vähän hitaaksi. Otin taktiikaksi napakan pohkeilla ratsastamisen, ja tunnin edetessä pidemmälle tämä tuntuikin tuottavan tulosta. Aluksi Nuppu vaikutti melko jäykkäniskaiselta pötkylältä, mutta moottorin käynnistyessä poni alkoi jo vähän myödätäkin niskastaan. Lyhyissä pätkissä meno tuntui ihan mukavan letkeältä ja kevyeltä, mutta en saanut Nuppua jäämään apujen väliin pidemmäksi ajaksi. Selvästi Nuppu kyllä osaa työskennellä pyöreänä ja kevyenä, mutta ihan ilmaiseksi se ei tällaista menoa tarjonnut. Välillä herpaannuin ja unohdin pohkeet, mutta kun keskityin ratsastamaan napakasti ja oikein niin Nuppu kulki taas pätkän pyöreämpänä.
Aluksi ratsastimme pitkään ja hartaasti puomisarjaa pienellä pääty-ympyrällä. Puomit oli nostettu ulkoreunasta ylös maasta, ja tehtävän ideana oli vaihdella askeleen pituutta ratsastaen välillä puomisarjan sisäreunasta ja välillä ulkoreunasta. Aluksi nuppu piti saada kääntymään tehokkaammin ulkopohkeella, mutta myöhemmin pääasiallisena ongelmakohtana oli sisäpohkeen läpimeno. Etenkin pientä ympyrää puomien sisäreunasta ratsastaessa Nuppu lähti kaatumaan suoralla rungolla pohjetta vastaan, eli se olisi pitänyt saada taipumaan notkeammin. Ohjeena oli nostaa sisäkättä ylöspäin samalla, kun käytin sisäpohjetta. Parhaimmat ravipuomien ylitykset tulivat tunnin loppupuolella, kun Nupun askel venyi jo letkeämmin pidemmäksi.
Laukassa ylitimme pääty-ympyrällä yksittäistä minikavalettia ja pitkällä sivulla maapuomia. Nupun laukkaa piti ensin patistella pyörimään kunnolla, mutta pohkeella ratsastaessa tuli laukassakin pyöreitä hetkiä etenkin pääty-ympyrällä. Puomi ja kavaletti ylittyivät enimmäkseen ihan näppärästi, tosin Nupun laukassa ei tuntunut olevan ainakaan tällä hetkellä kovin paljon lyhentämis- tai pidentämisvaraa. Sopiva askel kavaletille löytyi näin ollen lähinnä kaarretta säätelemällä. Rytmi pysyi melko tasaisena, mutta edelleen olisi poni saanut taipua paremmin kavaletille tullessaan.
Loppuraveissa Nuppu oli mukavan pyöreä ja letkeä sekä hyvällä tuntumalla, joten tunnin työskentely oli tuottanut tulosta. Lyhytkaulaisuudesta ja pötkylämäisyydestä huolimatta Nuppu osaa kyllä olla yllättävän kiva. Viime kesänäkin sain siitä muutamia parempia pätkiä irti, mutta nyt osasin mielestäni ratsastaa tätäkin ponia vähän paremmin. Laukkaa olisi pitänyt saada paremmin takaosan päälle ja pyörimään, mutta ravi oli lopulta aika näppärää. Tykkään Nupusta, ja silläkin menisin mielelläni lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti