lauantai 23. heinäkuuta 2016

Höntsäilyä helteessä kuvien kera

Lauantaiaamupäivästä kävin ratsastamassa itsenäisesti Aasialla. Vanhempani olivat mukana vierailemassa tallilla, joten sain vähän kuviakin tällä kertaa. Edelleen oli tosi kuuma ilma, ja sekä minä että poni olimme vähän nuutuneita. Aasia ei tänään ollut juurikaan kiireinen, vaan pikemminkin se olisi saanut liikkua aktiivisemmin. Oma keskittymiseni ei ollut aivan priimaa, joten höntsäilyn puolelle meni aika vahvasti.

Kentällä oli sopivasti maapuomi toisella pääty-ympyrällä sekä puomikasa toisessa päädyssä, joten mielenvirkistyksenä ratsastelin näiden yli ravissa ja laukassa. Enää Aasia ei sentään tuijottele maapuomeja, ja kolmen puomin pyramidikin ylittyi oikein reippaasti jalkoja nostellen. Oikeassa laukassa tuli puomeille mukavia lähestymisiä ja sujuvat ylitykset, tosin kierros kierrokselta ponin vauhti laukassa kiihtyi. Kun se ei oikein saa itseään kannettua tasapainossa, on sen ratkaisuna vauhdin lisäys. Kuskilta pitäisi tietenkin saada paremmin tukea ja apua tasapainottamiseen. Vasemmassa laukassa askel oli hankalampi saada osumaan puomeille oikein, sillä nyt kaaduttiin aika paljon sisäänpäin.



Suurimman osan ajasta työskentelin ravissa ratsastaen jonkin verran siirtymisiä käyntiin sekä ympyräkuvioita pyöritellen. Menin jonkin aikaa myös ilman jalustimia hakien tuntumaa syvällä satulassa istumisesta. Aasian takaosaa olisi ehkä pitänyt aktivoida ja jumpata vielä paremmin, sillä se taisi jäädä ravaamaan melko jäykillä takasilla. Kovin etupainoiselta ja alamäkeen menevältäkin liikkuminen tuntui, mutta teinkö asialle oikeastaan mitään? No en. Yritin treenata siirtymisiä pehmeämmiksi ja istunnalla tapahtuviksi, ja jossain määrin tässä onnistuinkin. Ohjalla jarruttamisen tarve väheni, ja Aasia alkoi tulla käyntiin paremmin istunnalla. Ravissa oli aika hyvin kontrolli, mutta nyt olisikin pitänyt uskaltaa ratsastaa liikkumiseen lisää energiaa pikkusievän hissuttelun sijaan. Menimme myös turhan paljon kaula mutkalla, eli näennäisesti taivuttelin ponia, mutta todellisuudessa se ei taipunut kunnolla pohkeiden väliin vaan ulkolapa seilasi aina omilla teillään. Tasaisempi tuntuma ja muoto olisivatkin vaatineet paitsi enemmän liikettä takaa myös parempaa suoruutta.

Hetkellinen ryhdistäytyminen.

Tuntuma!

Kädet ylös!

Hieman puolivillaista ja puolitehoista tekemistä tänään, mutta tulipahan taas pientä tuntumaa Aasiaan ja ainakin tuli monta kehityskohdetta mielen päälle jatkoa ajatellen. Napakkuutta ja määrätietoisuutta tarvitaan ainakin paljon lisää koko touhuun.


Kaikki kuvat ovat isäni ottamia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti