Pidä paketti kasassa

Perjantain estetreenit jatkuivat Vaken jälkeen vielä Ellun satulassa. Tämä oli kolmas hyppykertani Ellulla, ja tuntui siltä kuin alkuraveissa olisin saanut sen ratsastettua nyt hieman ryhdikkäämmäksi. Ympyröillä taivutellessa Ellu ihan pyöristyikin. Laukassa menimme ensin puomitehtäviä hakien sopivia teitä ja oikeita askelmääriä kolmen puomin kuviolla. Yritin myös laukassa pitää Ellun edestä ylhäällä ja lyhyenä, ja kohtuullisen asiallista laukkaa mielestäni menimmekin. Kääntäminen ja laukan säätäminen eivät vain toimineet ihan niin helposti kuin Vakella, vaan viiden askeleen etäisyydeksi tarkoitettu väli lipsahti kuudella laukalla mikäli käännös puomilta toiselle pullahti liian laajaksi, ja jos taas laukka pääsi lähtemään liikaa eteen mentiinkin jo neljällä askeleella.

Aloitimme hypyt 16-17 metrin linjalla. Esteiden ollessa pieniä oli tavoitteena mennä tämä ensin viidellä laukalla. Ellua joutui ottamaan ihan kunnolla kiinni ja lyhyeksi, mutta hienosti se vastasi lyhennyspyyntööni ja mahtui kuin mahtuikin menemään viidellä laukalla ihan asiallisesti. Ainoa vaihtoehto ei siis aina olekaan eteenkaahotus, vaan Ellunkin kanssa voi mennä myös lyhyempää laukkaa. Tämän jälkeen saimme mennä linjaa neljällä askeleella, mikä onnistui Ellulta myös oikein helposti ja sujuvasti.

Hyppäsimme edellistunnilta tutun radan kahteen kertaan. Ensin rata mentiin noin 60-senttisenä. Ellu toimi oikein mainiosti, ja varsinkin alkuradasta se pysyi oikein hyvin kasassa ja ryhdikkäänä. Ensimmäinen este oli aurinkoportti jota Ellu ei ollut aikaisemmin hypännyt, mutta eipä se porttia edes vilkaissut. Radan hankalin kohta oli kaarre kolmosesteeltä neloselle, sillä kolmoselle sai ratsastaa hieman eteen minkä jälkeen kaarteeseen kurvattiin vauhdilla ja aika etupainoisena. Tämä oli sellainen kohta missä päädyin taas kenottamaan kovassa etunojassa Ellun kaatuessa tasapainottomasti kaarteen läpi. Nelosesteen jälkeen sain hieman kasattua itseäni ja hevosta, ja radan loppu sujui taas mukavasti.

Toisella ratakierroksella esteet olivat 70-senttisiä. Ensimmäiset kolme estettä ja niiden välit sujuivat oikein nätisti. Ei posoteltu vielä liian etupainoisena ja ponnistuspaikat löytyivät hyvin. Kolmosesteeltä Ellu pääsi jälleen leviämään, ja kaarteesta neloselle tuli aika kammottavaa etupainoista sutimista. En saanut enää tämän jälkeen itseäni ja hevosta kunnolla edestä ylös, joten loppuradan meno oli vähemmän hallitun oloista.

Ellu hyppäsi 70-senttisenkin radan varmasti ja sujuvasti, mikä oli tietysti mainiota, mutta vielä pitäisi saada paketti pysymään kasassa koko radan läpi. Selkeästi ensimmäisillä esteillä meno on oikeinkin hyvää, mutta sitten homma lätsähtää sekä kuskin että hevosen osalta parin esteen jälkeen. Ehkä kyse on lähinnä siitä kuinka kauan onnistun istumaan pystyssä ja jäntevästi etukenoon painumatta. Yksittäisillä esteillä tai parin esteen tehtävillä onnistuu ryhdikäs laukan säätelykin, mikä oli tänään kiva huomata. Ellu on ihan näppärä estepolle, vaikka sen laukassa onkin omat rajoitteensa. Kivaa ja huoletonta tämän tamman kanssa treenailu ainakin on.