Kouluratakurssi, päivä 3: rataharjoitus

Kouluratakurssi huipentui tietenkin varsinaisen radan suorittamiseen. Menimme siis Jussin kanssa A-merkin kouluohjelman kuten kaikki muutkin kurssin ratsukot. Halusin olla starttivuorossa ensimmäisenä, sillä ajattelin pidemmän odottelun ja itsenäisen lisäverryttelyn vain syövän Jussin intoa liikkua eteenpäin. Ensin kuitenkin ratsastettiin reilu puoli tuntia osin ohjatusti ja osin itsenäisesti verrytellen. Eilen kipeytynyt oikea polveni vihoitteli hankautuessaan satulan polvitukea vasten etenkin harjoitusravissa, mutta yritin parhaani mukaan olla huomaamatta tätä.

Verryttely aloitettiin suuria ympyröitä keventäen ja ratsastaen hevosia rennoiksi ja pyöreiksi eteen-alas. Jussi ei ollut käsittääkseni vielä tänään liikkunut yhtään tuntia, sillä ainakaan sen koulusatulaan ei eilisillan jälkeen ollut koskettu. Tähän suhteutettuna ravi oli alusta asti hämmästyttävän pehmeää ja irtonaista, ja Jussihan kyllä kulki mielellään pitkässä ja matalassa  muodossa pyöreällä kaulalla ja selällä. Hankalampaa sitten oli saada Jussi tästä koottua edes leikisti helppo A -muotoon. Mentiin molempiin suuntiin muutamat raviväistöt ohjelman mukaisesti pituushalkaisijalta, ja nämä olikin hyvä tarkistaa sillä Jussi väisti taas aika nihkeästi ja kunnon ristiaskeleita piti pyytää vähän raipalla auttaen. Osaltaan tähän vaikutti ehkä se että minulla oli nyt kannukset jalassa, ja en siksi tohtinut käyttää tarpeeksi napakkaa pohjetta sillä jos kannus vahingossa osui kylkeen alkoi Jussi vastustella ja jännittyä. Itsenäisen laukkaverryttelyn aikana tarkistin vastalaukat molempiin suuntiin sekä pyrin saamaan laukan pyöreänä rullaavaksi. Jussi tuntui kohtalaisen hyvältä, joten verryttelyt oli ihan hyvä jättää tähän. Open ehdotuksesta päätin ratsastaa radan tällä kertaa raipan kanssa varmistaakseni Jussin terävyyden. Hyväksytty koulukoe A-merkkiä varten minulla on jo olemassa, joten sen puolesta saatoin mennä radan nyt epävirallisemmin.

Ope siirtyi tuomaripöydän taakse sihteerin kanssa, ja Jussi jopa hiukan ihmetteli ja jännitti kun ohitimme tuomaripöydän ensimmäisiä kertoja. Pitkään se ei kuitenkaan tilannetta kummastellut, ja niinpä aloitimme suorituksemme. Harmillisesti alkutervehdys meni vähän levottomaksi, sillä jostain syystä Jussi ei ole viime aikoina malttanut oikein seistä pysähdyksissä vaan korjaa helposti taakse. Ehkä on menty liian paljon peruutuksia? Rauhallisella pysähdyksellä olisi suorasta sisääntulosta voinut saada seiskankin. Raviohjelman voltit ja s-kiemura sujuivat ihan mukavan letkeästi, eikä mitään hyytymistä ollut havaittavissa. Molemmat pohkeenväistöt jäivät aika vaisuiksi ja loiviksi, mutta Jussi ei kuitenkaan pahemmin vastustellut. Keskiravi pitkällä sivulla oli myös vaisu, vaikka tässä jo yritin raipallakin hieman auttaa. Kokonaisuutena raviohjelma oli kuitenkin mielestäni ihan hyvä ja täsmällinen.

Pysähdyksessä kentän keskellä Jussi lähti taas ennakoimaan peruutusta, mikä rokotti pisteitä (5,5). Ensimmäistä laukannostoa ei tarvinnut nyt jännittää kun raippa oli mukana, ja vastalaukka sujui hyvin kunnes Jussi hieman ennakoi siirtymistä niin että raville tultiin kovin töksähtäen. Myötälaukan nosto ja voltti olivat sujuvat ja pehmeät, peräti seiskan arvoiset. Keskilaukkaa olisin saanut ratsastaa vielä rohkeammin, ja keskilaukasta Jussi sitten jäi aika raskaaksi niin että selkeä kiinniotto jäi esittämättä ja raviin siirtyessä etuosa painui hyvinkin matalaksi ja kuolaimen alle. Laukan jälkeinen keskiravi irtosi jo paremmin (6,5!), ja vasempaan kierrokseen esitimme varsin mukavan laukkaohjelman (6-7-7) lukuunottamatta vaisunpuoleista keskilaukkaa (5,5). Lopputervehdykseen tulimme viivasuorassa, joskin kuolaimen alle painuen, ja nyt Jussi malttoi vihdoin seistä pysähdyksessä.

Olin rataan kokonaisuudessaan varsin tyytyväinen. Jussi liikkui läpi radan jumittamatta ja kuuliaisesti, ja meno oli ihan tahdikkaan ja letkeän oloista. Pisteitä tuli ehkä hieman kiltillä arvostelulla 63,70%:n edestä. Jos olisin oikeissa kisoissa tehnyt tällaisen suorituksen niin olisin kyllä hyvinkin tyytyväinen. Harmittelin sitä että ajoittain Jussi painui aika reilustikin kuolaimen alle ja pääsi siirtymisissä kovin etupainoiseksi. Arvostelussa kuitenkin kehuttiin kivaa raamia, ja kai se sitä siirtymisiä lukuunottamatta enimmäkseen olikin. Palautteena oli myös että hevosen saisi esittää rohkeammin eli pyytää liikkeisiin lisää näyttävyyttä ja lennokkuutta. Tämä on hyvä pointti, sillä tälläkin kertaa ratsastin radan varman päälle ottaen ja pikkunätisti. Rataharjoituksessa olisi voinut kokeilla ottaa hevosesta vähän enemmän irti kuin aikaisemmilla radoilla, mutta arastelen tätä tehdä kun pelkään istunnan täydellistä leviämistä isommassa liikkeessä. Tänään se kovin kipeä polvikin lisäsi varovaisuuttani (ratsastuksen jälkeen polvi olikin aika ikävästi turvonnut ja kipeä). Istuntani Jussilla vaikuttaisi kylläkin hieman parantuneen niin etteivät pohkeet heilu enää yhtä pahasti kuin ennen. Eivät ne vieläkään paikallaan pysy, mutta eivät enää lepata joka askeleella kyljestä 20 senttiä irti niin kuin aikaisemmin eli meno ei näytä aivan niin kammottavalta. Kun istunta kerran alkaa vähän paremmin kestää niin ehkä tosiaan olisi aika miettiä sitä rohkeampaa liikkeen esittämistä.