tiistai 15. heinäkuuta 2014

Leiritunti 3: Reippaammin estettä kohti

Tiistaina päästiin aamutunnilla hyppäämään. Toivoin tunnille Lissua tai Taistoa, ja sain Taiston jolla viime kesänä hyppäsin kerran ja tykkäsin. Tämän vuoden hevosesittelyissä kuultiinkin Taiston taustoista hauskaa lisätietoa, eli ravisukuinen (i. Viesker) Taisto päätyi ratsun uralle koska oli vaan niin kova jätkä että laittoi ravikärryt solmuun ja säpäleiksi eikä ajohommista näin ollen tullut mitään. Hypyistään Taisto on nuorten suomenhevosten laatuarvostelussa(?) saanut aikanaan täyden kympin, eli lahjoja estepuolelle löytyy.

Ravi- ja laukkaverryttelyssä kiinnitettiin huomiota etenkin suoruuteen ja taipumiseen sekä ulkopohkeesta kääntymiseen. Taisto oli juuri niin ihana kuin muistinkin, eli liikkui tahdikkaasti ja ryhdikkäänä ja kaikinpuolin tasapainoisen oloisesti. Harvoin olen ratsastanut suomenhevosella jolla on näin hyvä laukka. Toki Taistolla käytetään kovempaa kuolainta, mikä luonnollisestikin edesauttaa kevyenä ja ryhdikkäänä pysymistä. Tämän huomioiden pyrin pitämään käden mahdollisimman kevyenä ja pehmeänä.

Hyppääminen aloitettiin oikeassa laukassa ylittäen ympyrällä kahta kavalettia. Kavaletin jälkeen tuli jäädä hetkeksi kevyeeseen istuntaan. Tämä tehtävä oli aika helpon ja sujuvan oloista menoa, tosin ope käski herätellä Taistoa pohkeella ja raipalla reippaampaan laukkaan. Ponnistuspaikat kavaleteille löytyivät todella luontevasti, ja laukan rytmi pysyi mukavan tasaisena. Seuraavaksi tultiin 12 metrin suoraa linjaa kavaletilta pystylle. Ohje oli että esteiden ollessa vielä ihan pieniä sai väliin ottaa joko kolme tai neljä askelta. Eka kierroksemme oli kovin löysä, enkä edes yrittänyt hoputella Taistoa kolmeen askeleeseen. Toiselle kierrokselle pystyä nostettiin, ja kun usutin Taiston sujuvampaan laukkaan meni väli helposti kolmella askeleella.

Sitten tultiin kuuden hypyn radanpätkä estekorkeuksien ollessa 60-70 cm tietämillä. Taisto eteni mielestäni ihan hyvässä tempossa, mutta todellisuudessa meno taisi kuitenkin olla liian hidasta mönkimistä kuten video paljastaa. Ope huuteli pohjetta ja raippaa ja muistutteli katsomaan esteen yli sen sijaan että herkeämättä tuijotan itse estettä. Usealla esteellä tultiin pohjaan pikkuaskeleella kun ei laukassa ollut tarpeeksi energiaa eikä Taisto viitsinyt hitaasta laukasta roikaista kaukaa.

Lopuksi tultiin vielä lyhennetty neljän esteen versio eli kavaletti-pysty-linja sekä kaksi lävistäjäokseria. Esteet nousivat tässä vaiheessa noin 80-senttisiksi. Linjan menimme sujuvasti, mutta oksereilla kiipeiltiin. Laukan energia ei vieläkään ollut aivan riittävä, ja kun Taisto hieman jarrutti estettä kohti kävin epävarmaksi enkä uskaltanut kannustaa tarpeeksi napakalla pohkeella. Taisto toki hyppäsi okserit mukisematta, mutta aivan juuresta ja hitaasta vauhdista eli käytännössä kiipesi yli. Itse taisin vieläpä sukellella hyppyihin yrittäessäni saada Taiston hyppäämään kaukaa, mutta eihän sitä liikkeen edelle heittäytymällä tehdä vaan pohkeella. Voi mitä möhlintää. Otettiin luonnollisestikin sakkokierros oksereille. Sain laukan nyt vähän terävämmäksi, ja menin esteitä kohti paremmalla itseluottamuksella. Edelleen mentiin vähän pohjaan molemmilla oksereilla eli hypyt eivät olleet kaikista sujuvimpia, mutta huomattavasti parempia kuitenkin sillä nyt ei esteen edessä jarrutettu.

Hyppyihin ennen hevosta sukeltelu ja muu tohelointi jäi tietenkin harmittamaan. Ensin ajattelin ongelman olevan siinä että ajoin estettä kohti sen sijaan että olisin antanut valmiiksi sujuvaksi ratsastetun laukan edetä tasaisesti estettä kohti. Videot nähtyäni totesin että vika taisi todellisuudessa olla puutteellisessa laukan energiassa ja eteenpäinpyrkimyksessä, vaikka itsestäni meno tuntuikin reippaalta. Olisin myös saanut mennä esteitä kohti rohkeammalla asenteella sen sijaan että viime hetkellä vähän epäröin. Taisto on kuitenkin onneksi tällainen luottopolle joka hyppää näillä korkeuksilla todella varmasti. Toivoisin pääseväni tämän viikon aikana hyppäämään Taistolla vielä uudestaankin, ja jos pääsen niin tärkeintä on ratsastaa laukkaan kunnolla lisää energiaa jotta hypyistä saataisiin sujuvampia.



Katsomossa olleille leiriläisille kiitokset videoista!

2 kommenttia:

  1. Tosi mukavia leiripäivä on tuntunut olevan. :) Katsoin siis tästä eteenpäinkin olevat postaukset. Hienolta näyttää sun meno. Et yhtään horjahda vaikka mitä radalla tapahtuisi.

    Oikein mukavaa loppukesää ja hauskoja hevosteluhetkiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se melkoiselta heilumiselta ja horjahtelulta monesti tuntuu silloin kun tulee oudompia hyppyjä, esimerkiksi juuri tällä tunnilla hevosen kiipeillessä esteiden yli :) Ulospäinhän ne keikahdukset eivät yleensä näytä yhtä isoilta kuin tuntuvat.

      Poista