Leiritunti 4: Kiire ja hoppu

Tiistain toisella tunnilla oli vaihtoehtoina koulua tai maasto, ja päädyin valitsemaan koulutunnin epävakaisen sääennusteen vuoksi. Hevostoiveeni oli että suokeista joku, sillä olisin ihan mielelläni voinut testailla jotain uuttakin tuttavuutta. Sain sitten kuitenkin Lissun, ja lisäksi ohjeena oli laittaa gramaanit. Nyrpistelin tälle vähän nenääni, sillä gramaanit tuntuvat aina niin kovasti häiritsevän ratsastusta että olisin mieluummin laittanut vaikka thiedemanit. Gramaaneilla varustettuna kuitenkin suuntasimme maneesiin.

Tunnin tehtäviin kuului voltteja, avotaivutuksia uralla volttien välillä käynnissä ja ravissa sekä siirtymisiä. Siirtymisiä ratsastettiin siten että ravivoltilta uralle tullessa siirryttiin muutaman askeleen ajaksi käyntiin, ja laukkavolttien välillä taas siirrettiin muutaman askeleen ajaksi raviin. Käynnissä Lissu kulki aluksi ihan nätisti ja pahemmin hätäilemättä, mutta kun siirryttiin raviin alkoi kiirehtiminen. Ravin tahti olikin kiireen takia aluksi pahasti hukassa niin että meno oli kovin epämääräistä räpellystä. Pidin gramaaneja aika löysällä, mutta toki ne siitä huolimatta olivat ohjaamassa Lissua edestä pyöreäksi.

Volteilla esiintyi sisäpohjetta vastaan kaatumista Lissun kiiruhtaessa eteenpäin. Ykkösasia läpi tunnin olikin pidätteen ratsastaminen läpi ja hevosen rauhoittaminen työskentelemään ratsastajan alla sen sijaan että se oli koko ajan säntäämässä kovempaan vauhtiin. Ravissa tämä itse asiassa ajoittain onnistuikin kun otin pidätteet ulko-ohjalla ja myötäsin reilusti aina kun Lissu malttoi hidastaa ja jäädä kontrolliin ja kuulolle. Yritin myös käyttää parhaani mukaan vatsalihaksia jäntevästi pidätteen tukena. Gramaanit aiheuttivat sen että tuntuma ei ehkä ollut aina kovin hyvä (ohja saattoi roikkua löysänäkin niin etten edes huomannut), mutta siitä huolimatta Lissu vähän pyöristyikin volteilla. Silloin kun hevonen oli kuulolla ja hätäilemättä ja taipui voltilla sisäpohkeen ympäri tuntui meno hetkittäin ihan mukavalta. Käyntiinsiirtymisissä jarrutusmatka meni välillä kovin pitkäksi eli Lissu juoksi pidätettä vasten, mutta saatiin tehtyä myös oikein asiallisia siirtymisiä joissa Lissu kuunteli kevyttä pidätettä nätisti ja pääsin sitä kiittämään.

Laukassa kontrolli pysyi volteilla aika hyvin, ja ope kehuikin hyvästä laukasta. Suoralla uralla paketti pääsi kuitenkin leviämään ja hevonen kouhottamaan eteenpäin huonossa tasapainossa. Raviinsiirtymiset eivät myöskään olleet kovin tasapainoisia ja ravissa kiidettiin ja ennakoitiin seuraavaa nostoa. Välillä kuitenkin sain Lissun siirtymisen jälkeen nopeammin kontrolliin ja rauhalliseen raviin, ja näistä kiittelin sitä aina kovasti. Paljon ei tarvittu jotta Lissu taas ryntäsi eteenpäin kiireisenä, joten tarkkana sain olla jotta istunta ja avut pysyivät mahdollisimman rauhallisina mutta napakoina ja myötäsin ohjasta aina kun pidäte meni läpi. Lopuksi mentiin vielä ravissa voltteja ja avoja toisella pitkällä sivulla samalla kun toinen pitkä sivu laukattiin, ja kuten arvata saattaa menivät avot aika höpöksi kun hevonen oli muutenkin kiireinen ja itse aloin siinä vielä sählätä sitä kolmelle uralle istunta ja käsi jännittyen. Loppuraveissa laukan jälkeen juostiin taas pää kolmantena jalkana, mutta ympyröillä ratsastaen ja rauhallisesti keventäen sekä pidätettä läpi jankaten alkoi Lissu palata kuulolle. Lopuksi päästiin menemään hetki rauhallisesti ja rentona pidätteitä kuunnellen.

Tunti ei itse asiassa mennyt niin huonosti kuin olin etukäteen ajatellut. Paljon oli kiirettä ja ryntäämistä, mutta toisaalta ei päädytty pahaan vetokilpailuun ja sain Lissun välillä mukavasti kuulolle ja rentoutumaan. Silloin kun kiire jäi pois koettiin ihan mukavia hetkiä niin ravissa kuin laukassakin. Kuten ope lopuksi totesi täytyy tällä hevosella ratsastaa tarkasti joka hetki ja jokainen voltin neljännes tai muuten se heti leviää ja alkaa kiihdytellä. Kun tässä tehtävässä onnistuu ja saa tamman hetkeksi työskentelemään rentona ja rauhallisena niin onhan se palkitsevaa.