Tiistain koulutunti mentiin viime viikkoa sulemmalla ja paremmalla pohjalla kentällä. Vake oli poikkeuksellisesti hommissa jo edeltävällä tunnilla, joten se oli saanut verrytellä valmiiksi. Tänään jatkettiin viime viikolla aloitettua rauhallista hevosten notkistelua. Aluksi kerrattiin paikoillaan seisten viime kerralta tutut kaulan taivutukset molemmille puolille, mitkä Vake teki oikein nätisti ja pehmeästi.
Tunnin päätehtävänä olivat myötä- ja vasta-asetukset, joita tehtiin sekä uralla että ympyröillä niin käynnissä kuin ravissakin. Erityistä huomiota kiinnitettiin asetuksen vaihtoon puolelta toiselle. Vasta-asetusten kautta arvelin saavani Vakea vähän suoristumaan lavoistaan, ja ainakin asetuksen vaihtelu teki sen ettei vasen kierros ollut niin selkeästi oikeaa hankalampi kuin yleensä. Ope muistutteli ensin pitämään ulko-ohjan tuntumalla asetuksen aikana, sillä keskityin liikaa asettavaan ohjaan heittäen ulko-ohjan pois. Kun maltoin pitää ulko-ohjaa paremmin kädessä alkoi asetuksen kautta tulla myös parempia tuloksia, eli käynnissä Vake lähti hetkellisesti jo pyöristymäänkin.
Ravissa oli aluksi hankalampaa, enkä saanut oikein luontevaa tuntumaa sen enempää asettavaan kuin ulko-ohjaankaan. En myöskään ollut tarpeeksi nopea asetuksen vaihtamisessa ja asetuksesta myötäämisessä, vaan jäin junnaamaan vasta-asetusta liian pitkäksi aikaa kerrallaan. Ope ohjeisti ettei tarvitse odottaa että kaikki olisi asetuksessa kerralla täydellistä, vaan asetuksen laatua ja niskan pyöreyttä voi korjata kerta kerralta pikku hiljaa. Seuraava korjattava asia oli pohkeen käyttö ja liikkeen aktiivisuus, sillä asetuksia keskittyneesti nyhrätessä pohje pääsi unohtumaan ja Vake hyytymään aivan mummoraviin. Eihän se asetus mitenkään toimi halutulla tavalla jos liikkuminen on tahmeaa mönkimistä. Ohje oli pitää pohkeet koko ajan pienellä "tuntumalla" kyljissä ja ratsastaa ravia aktiivisemmaksi toistuvilla pyynnöillä. Näillä korjauksilla alkoi meno muuttua koko ajan paremmaksi, eli Vake alkoi myödätä asetuksiin niskasta pyöreäksi ja jäädä mukavasti tuntumalle kun löysin idean ulko-ohjasta. Pohkeellekin Vake alkoi herkistyä ja raviaskeleeseen tuli lisää aktiviivisuutta. Meno alkoi olla jo suorastaan notkeaa ja poni kuulolla.
Teimme vielä laukannostoja käynnistä. Laukka nostettiin pitkälle sivulle tullessa kulmasta ja laukattiin suoraan pitkällä sivulla. Tarkoitus oli päästä nostamaan laukka pyöreällä hevosella ja saada muutamia laadukkaita askelia heti nostosta ennen paluuta raviin ja käyntiin. Hyödynsin lyhyillä sivuilla ja kulmissa apuna muutamia väistöaskeleita jos tuntui ettei Vake muuten oikein myödännyt niskasta, ja näin pääsin ratsastamaan nostoon pyöreänä liikkuvalla ponilla. Pari väistöaskelta on Vaken kanssa aina se quick-fix jos ei muuten tahdo sujua. Nostoissa Vake oli hieman hidas, ja sorruin jossain määrin tuuppaamaan istunnalla. Pari vähän napakampaakin nostoa sain aikaan, mutta heti noston jälkeen laukka pääsi lässähtämään etupainoiseksi taaperrukseksi. Ope kehui kuitenkin siitä että päästiin nostoihin hyvässä muodossa ja ryhdikkäästi, ja tuumasi että itse laukkaa ehditään kyllä myöhemmin työstää.
Lopuksi ratsastimme vielä ravissa pääty-ympyröitä sekä pitkille sivuilla askeleen pidennystä. Notkistelu asetusten parissa oli selvästi tuottanut tulosta, sillä Vake liikkui nyt varsin pehmeän oloisena ja hyvässä pyöreässä muodossa. Suoristumista oli myös tapahtunut, sillä oikea lapa ei enää tunkenut oikealle vaan asetuksesta ja taivutuksesta tuli rehellisempiä. Tässä hyvässä moodissa pysyminen vaati tosin harjoitusravissa istumista, sillä jos aloin keventää meinasi ponin selkä heti vähän tipahtaa ja "takaa eteen" ajatus herpaantua. Askeleenpidennyskin onnistui parhaiten kun istuin satulassa ja pidin istunnalla pakettia kasassa. Kovin kummoista ei pidennyksestä vielä saatu, ja siinä pääsi poni valahtamaan pitkäksi ja etupainoiseksi eikä ryhdikkäämpi raami säilynyt. Heitin eteenratsastaessa kyllä ohjaakin usein liian pitkäksi joten ihmekö tuo. Vaikka pidennykset eivät vielä mallikelpoisesti irronnetkaan niin olimme kuitenkin open kanssa molemmat oikein tyytyväisiä siihen kuinka Vake nyt muutoin ravissa liikkui. Melkeinpä yllättävää että se notkistui ja pehmeni näinkin hyväksi.
Olin tietenkin kovasti tyytyväinen siihen miten työskentely tänään sujui. Vake on ollut niin tönkön oloinen että on tosi hienoa kun se alkaakin mennä tällä lailla. Parin viikon takainen hieronta on varmasti osaltaan auttanut, sillä ainakin Vakella on satula alkanut pysyä paremmin keskellä ja minun on tietenkin paljon helpompi ratsastaa kun pääsen istumaan suunnilleen keskellä ponia enkä roiku oikealla kyljellä. Tällä tunnilla mielestäni hoksasin vähän sitä kuinka pohkeella tulee pitää "tuntuma" ja sitä kautta aktivoida koko ponia ryhtiin ja ylös. Tässähän on ollut vähän ongelmaa löytää kultainen keskitie niin etten ratsastaisi liian varovaisesti ja päämäärättömästi mitään pyytämättä mutta en toisaalta myöskään lipsahtaisi yliratsastamisen puolelle ja alkaisi prässätä Vakea liikaa. Tänään oli aika hyvä meininki tältäkin osin, eli ratsastin sopivan napakasti ja varmoin ottein mutta ratsukon rentous kuitenkin säilyi samalla. Tällaista lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti