Tiistain tunnilla minua odotti mukava yllätys, sillä pääsin ottamaan uusinnan Pallen kanssa pikemmin kuin arvasinkaan. Pallelle oli nimittäin tullut äkillinen liikuttajan tarve tälle illalle. Kenttä oli nyt jäätynyt melko koppuraksi, joten tunti mentiin hyvin käyntipainotteisesti ja ravia ja laukkaa otettiin vain ihan lyhyissä pätkissä. Pallen kanssa olisi tietysti ollut mukavinta työskennellä paljon laukassa ja hakea sitä kautta rentoutta myös muihin askellajeihin, mutta oli käynnissä tutusteleminenkin toki kivaa.
Aloitimme ratsastamalla hieman pohkeenväistöjä käynnissä. Väistöjä tehtiin uran sisäpuolelta uraa kohti. Pallen kanssa väistöjä oli oikein kiva tehdä, sillä se väisti todella kuuliaisesti ja herkästi, jopa ihan rennostikin. Vasemman pohkeen väistössä piti vielä hienosäätää asetus vasemmalle selkeämmäksi ja korjata etuosa johtamaan liikettä niin ettei menty vahingossa takaosa edellä. Palle kuulemma pyrki tekemään ennemmin sulkutaivutusta kuin pohkeenväistöä, joten asetuksen kanssa piti olla tarkkana. Korjaukset onnistuivat nekin pienillä avuilla, joten tämä oli todellakin hienosäätöä.
Suurimman osan ajasta ratsastimme ympyräkahdeksikkoa, jossa suunnanvaihdoksen yhteydessä ratsastettiin ympyröiden sisälle myös pienemmät voltit. Pikkuvoltit tehtiin aina käynnissä, ja isommilla ympyröillä mentiin ravia. Myöhemmin kentän keskellä nostettiin käyntivoltin jälkeen laukka ja laukattiin puolikkaan ympyrän verran. Palle liikkui käynnissä koko ajan pyöreällä kaulalla, mutta olihan se monesti varsin tyhjä edestä ja siten poissa tuntumalta. Kun se rentoutui vähänkään venyttämään muotoa pidemmäksi ja matalammaksi löytyi tuntuma hetkellisesti paremmin. Asettaa olisi kuulemma saanut selkeämminkin. Ravipätkillä Palle oli vähemmän tyhjä ja käyntiä paremmin tuntumalla, mutta pidemmät yhtäjaksoiset ravipätkät olisivat kyllä olleet hyödyllisiä. Ainakin Palle liikkui aika sujuvasti eteenpäin.
Laukannostoja tehtiin kolme kappaletta kumpaankin suuntaan. Nostot sössin omalla hätäilylläni, ja lähdin kallistelemaan liikaa eteenpäin. Vasen laukka ei tälläkään kertaa noussut suoraan, mutta kertaalleen sain laukan korjattua ravin kautta eli vasen laukka nousi puolivahingossa ravista. Muilla kerroilla annoin periksi ja hain vasemman laukan vaihdon kautta. Yllättäen myös oikean laukan nostossa tuli kertaalleen väärä laukka, eli vasenkin laukka nousi mutta vain silloin kun haluttiinkin oikeaa! Istunnassani on kyllä jotain tosi kummallista kun Palle niin auliisti tarjoaa vastalaukkaa.
Tunnin lopuksi otettiin vielä pientä jumppaa ratsastajille, eli venyttelimme ja irrottelimme lonkkia ja hartioita sekä haimme tasapainoa jalustimilla seisoen samalla kun hevoset saivat kävellä. Näin se tunti meni kovallakin kentällä. Pallella oli jälleen tosi miellyttävää ratsastaa, mutta luulen että etenkin käynnissä pitäisi saada liike sujumaan paremmin takaa kohti tuntumaa jotta tuntuman tyhjyydestä pääsisi eroon. Tämän hevosen kanssa käynnin ratsastaminen ei kuitenkaan mennyt sellaiseksi nyhertämiseksi kuin usein tuppaa käymään, vaan osasin pitää apujenkäytön melko tarkoituksenmukaisena ja selkeänä. Mitenkähän saman tavoittaisi myös vähemmän herkkien hevosten kanssa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti