Ensimmäinen kisastarttini Sulon kanssa käsitti 60 cm luokan Pikkaralan seuraestekilpailuissa. Etukäteen jännitti aika lailla, ja ehdin koko alkuviikon maalailla erilaisia kauhuskenaarioita siitä kuinka Sulo jännittyy vieraassa paikassa eikä suostu ylittämään yhtäkään estettä. Olihan se jännittävää itsellekin lähteä pitkästä aikaa kotipihan ulkopuolelle kisaamaan.
Kisapaikalle päästyämme olikin melkein heti rataantutustumisen vuoro. Rata oli suunniteltu todella helpoksi sisältäen ainoastaan tavallisia puomiesteitä ja niitäkin vain seitsemän kappaletta. Okseri tuli vastaan vasta radan viimeisenä esteenä (vaikka ratapiirroksessa oksereiksi olikin merkitty myös esteet 2 ja 4), ja valtavan kokoisella kentällä oli esteiden välillä paljon tilaa ja aikaa valmistautua seuraavaan tehtävään. Arvosteluna oli A.1.0 joten aikaa ei tarvinnut ratsastaa.
Rataantutustumisen jälkeen nousin Sulon satulaan ja lähdettiin kävelemään samalla ympäristöön tutustuen. Sulo oli tässä vaiheessa vielä kovin ihmeissään uudesta paikasta, ja jännitti vähän kaikkea mahdollista sekä säpsähti jokaista pientäkin ääntä. Tämä ei vaikuttanut kovin lupaavalta, mutta kun siirryttiin maneesiin varsinaista verryttelyä varten alkoi Sulo jo hieman rentoutua ja olla enemmän oma itsensä. Lyhyen ravi- ja laukkaverryttelyn jälkeen hypättiin molemmista suunnista ristikkoa, pystyä ja okseria. Hypyt sujuivat suhteellisen ongelmitta vaikka ponnistuspaikkoja ei kumpikaan oikein jännitykseltään osannut katsoa. Vaikutti kuitenkin siltä että Sulo meni empimättä kaikesta yli.
Verryttelyhyppyjen jälkeen jäi vielä pieni hetki aikaa odotella omaa vuoroa kentän laidalla, ja edellisen ratsukon suorituksen aikana päästiin jo radalle kiertelemään. Sulo katseli etenkin kentän ympäristöä korvat pystyssä ja vähän pinkeänä, mutta ei ollut enää lentoon lähdössä. Oma vuoro koitti ja lähtömerkin jälkeen starttasimme hyvässä rytmissä ekalle esteelle. Itseltäni taisi viimeinen jännitys hälvetä siinä vaiheessa kun päästiin helposti ensimmäisen esteen yli. Kolmelle ekalle esteelle saatiin nätit hypyt hyvistä paikoista. Kakkosella tosin tuli kevyt kosketus puomiin Sulon keskittyessä ilmeisesti enemmän kuuluttajapömpelin ihmettelyyn kuin jalkojen nostamiseen, mutta näin pienestä hipaisusta ei pudotusta tullut. Kolmoselta neloselle oli matkaa 24,5 m, mutta askeleita en muistanut sen kummemmin laskea ja matkustelin vain tyytyväisenä kyydissä kohti epäsopivaa ponnistuspaikkaa. Olisi pitänyt joko ratsastaa eteen tai ottaa kiinni, sillä nyt otettiin kuusi normaalia ja seitsemäs pikkuaskel ja pompattiin nelosesteen yli aivan pohjasta. Myöskään vitoselle ei silmä sanonut ajoissa mitä pitää tehdä, joten taas otettiin pikkuaskel esteen eteen ja vähemmän tyylikkäällä loikalla yli. Radan ainoa laukanvaihto kuitenkin onnistui tällä esteellä. Kutoselle hyppy oli ihan hyvä, mutta keikautin ehkä omaa painoa ulos oikealle sillä että Sulo vaihtoi laukan vääräksi. Viimeinen kaarre seiskalle mentiin näin ollen väärää ja ristilaukkaa, mutta lopulta Sulo ehti korjata jalkansa oikeaan järjestykseen niin että okserille saatiin vielä ihan asiallinen hyppy hyvästä paikasta.
Näin päästiin puhtaalla radalla maaliin, ja radalta poistuessa saimme portilla asiaankuuluvan punavalkoisen ruusukkeen. Rataan olin periaatteessa ihan tyytyväinen kun ei isompia ongelmia tullut ja meno oli enimmäkseen sujuvaa, alkurata oikein nättikin. Harmittamaan jäi se etten saanut Suloa hyviin ponnistuspaikkoihin neloselle ja vitoselle, ja viimeisen kaarteen väärä laukka oli tietenkin aika turha virhe. Tärkeintä on kuitenkin toki se että molempien jännityksestä huolimatta selvittiin ihan kunnialla ja aika helpostikin maaliin. Pystymme siis Sulon kanssa hyppäämään myös kisoissa ja jopa vieraassa paikassa, joten kisauramme lähti mukavasti käyntiin ja ensi kerralla voin Sulon kanssa lähteä kisoihin paljon rauhallisemmin mielin. Loppupäivän kisapaikalla Sulo käyttäytyi todella mallikelpoisesti ja lunkisti kuin kokeneempikin konkari, ja toisen kuskin kanssa se hyppäsi vielä isommissa luokissa kaksi hyvää rataa. Tämä hieno kisakokemus epäilemättä kasvattaa luottamustani Suloon myös tunneilla hypätessä.
Hyvin meni! :)
VastaaPoista