Sujuvuus kadoksissa

Tämän viikon Sulo-tunnin ohjelmassa oli esteitä, jee! Hypättiin ulkokentällä jonka sade oli kastellut pölyämättömäksi mutta raskaaksi. Odotin Sulolta samanlaista energiaa ja hyppyintoa kuin reilu viikko sitten, mutta tiedä sitten johtuiko raskaasta pohjasta vai mistä että Sulo olikin yllättäen kovin hitaalla päällä ja täysin eri hevonen edelliskertaan verrattuna. Jo raviverryttelyssä liikkuminen oli tahmeaa, mutta laukassa meno tuntui ihan sujuvalta ja reippaalta. Saatoin kyllä ratsastaa laukassa liiaksi käsijarru päällä yrittäessäni hakea askelta lyhyemmäksi. Toki välillä päästin Sulon myös venyttämään eteen, jolloin se laukkasikin mukavan rentona ja selkää pyöreäksi venyttäen.

Verryttelyhyppyinä tultiin ensin muutama kierros pystyä numero kaksi vasemmasta laukasta. Tässä vaiheessa meno tuntui vielä ihan hyvältä ja saatiin tähän asialliset hypyt sopivista paikoista. Viimeisellä kierroksella tehtävänantona oli kääntäminen esteeltä oikealle ja laukanvaihto. Vaihtokin onnistui eli suunnan kertominen Sulolle toimi.

Vastaavaa tehtävää tultiin vielä oikeasta laukasta esteelle numero neljä vastakkaisesta suunnasta. Nyt tuli ponnistuspaikan kanssa sähläämistä, sillä yritin ratsastaa Suloa lyhyeeseen laukkaan ja pyrkiä tuomaan sen kontrolloidusti lähelle estettä. Ensin oma silmä petti niin että jäätiin vähän kauas ja en ihan kunnolla osannut ennakoida Sulon hyppyä. Seuraavalla kierroksella puolestaan sain tuotua Sulon lähelle estettä, mikä sitten olikin ihan liian lähelle. Vasta kolmannella yrityksellä ponnistuspaikka osui kohdalleen. Lopuksi hypättiin sama este vielä laukanvaihdon kera, ja tämäkään ei vielä ensimmäisellä kierroksella onnistunut. Toisella yrityksellä Sulo sitten jo tiesi mihin ollaan kääntymässä. Olen ollut ennenkin huomaavinani että vaihto vasemmasta oikeaan on meille helpompi kuin oikeasta vasempaan. Ilmeisesti vasemmalle johtaessa oma paino pääsee helposti tipahtamaan väärälle puolelle.

Seuraavaksi hypeltiin täyspitkää rataa kaksi kierrosta, ensin noin 60 cm ja sitten 70 cm korkeudella. Radalla oli tuttuja erikoisesteitä mukana, eli jälleen vesimatto (numero 1/5), lainelankut (6 ja 7) sekä mustavalkoinen portti (8). Radalla Sulon nihkeys alkoi kunnolla paljastua. Pohkeen takana mentiin ja esteiden edessä tuli usein jarrutusta. Laukkaa oli hankala kasata lyhyeksi ja teräväksi kun ei energiaa oikein ollut, joten Sulo pääsi helposti valumaan liian pitkäksi ja hitaaksi. Näistä lähtökohdista ei ponnistuspaikan löytäminen ja hyppyyn mukautuminen ollut kaikkein helpointa.

Hypyissä Sulo tuppasi tuijottelemaan alas jalkoihinsa etenkin erikoisesteillä ja oksereilla. Kaikesta kyllä mentiin yli ilman kieltoja, mutta ei tuntunut mitenkään erityisen sujuvalta. Väli kakkoselta kolmoselle oli 21 metriä, ja siinä missä vastaavaan väliin ei viimeksi meinattu kuudella askeleella mahtua pidätteistä huolimatta sai tällä kertaa kuuteen askeleeseen jopa ratsastaa eteen. Kertoo jotain tämänpäiväisestä nihkeydestä. Kolmosokserilta tuli hitaan hypyn seurauksena väärä laukka molemmilla kierroksilla. Neloselle oli aika tiukka käännös läheltä aitaa, mikä ei tuottanut suurempia ongelmia mutta ekalla kierroksella jäi laukka vaihtumatta. 19 metrin väli kutoselta seiskalle oli kohtalaisen sujuva viidellä askeleella, mutta lainelankkuja piti hypyissä vähän tuijotella. Kasille oli aikaa ratsastaa laukka kuosiin, ja tähän saatiinkin aika nappilähestymiset lyhyessä ja aktiivisessa laukassa. Taas vaan Sulo halusi kurkkia hypyssä alas. Yhden askeleen sarjavälikin meinasi tänään jäädä pitkäksi (kieltämättä se taisi olla pitkähkö näille korkeuksille), ja kun ekalla kierroksella tultiin vielä pienellä hypyllä sisään meinasi okserilla käydä hassusti. Vähän kömpelösti venytettiin yli. Toisella kierroksella saatiin sarjalle reippaampi lähestyminen ja sujuvampi sisäänhyppy, mutta edelleen jäätiin vähän kauas kakkososasta. Sulo kuitenkin päätti demonstroida ketteryyttään  ja ponnisti hyppyyn sen verran sähäkästi ja voimalla että lennähdettiin helposti okserin yli. Tässä vaiheessa Sulo taisi viimein herätä uniltaan, sillä sarjan jälkeen se nakkasi päätä sivulle ja lähti oikein etenemään laukassa - harmi vaan että hyppelyt olivat jo tältä päivältä ohi!

Taisipa olla nihkein ja hankalin hyppykerta Sulon kanssa tähän mennessä. Jälkikäteen kyllä mietin että saatoin jäädä ratsastamaan liiaksi käsijarru päällä taaksepäin kun yritin lyhentää askelta. Liika säätäminen ei välttämättä ole hyvä kun sitä ei osaa tehdä oikein, ja ei ehkä kannata ottaa ratsastajana kaikkea vastuuta ponnistuspaikasta jos oma paikkasilmä on vähän puutteellinen! Toisaalta vaihtoehtona "säätämiselle" tuntui olevan liian pitkäksi ja hitaaksi lösähtänyt hevonen. Positiivisesti ajatellen hienoa ettei edelleenkään otettu kieltoja vaan Sulo meni kaikesta yli myös tällaisena raskaana ja esteiden tuijotteluun keskittyvänä päivänä. Ajankohta hankalammalta tuntuvalle treenille oli vaan vähän huono, sillä ensi viikon lauantaina meillä olisi Sulon kanssa ohjelmassa ekat yhteiset estekisat ja vieläpä vieraalla maaperällä. Voi olla että homma menee siellä sitten esteiden tuijotteluksi niin ettei päästäkään yli. Estekorkeutena on kuitenkin vain hassu 60 cm, joten sen suhteen homman pitäisi olla helppo ellei kisajännitys pääse ottamaan jommastakummasta ylivoimaista otetta. Ei kai auta muu kuin näyttää omalla reippaalla asenteella esimerkkiä Sulolle - vai käyköhän siinä lopulta toisin päin?